Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keittiö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keittiö. Näytä kaikki tekstit

lauantai 17. tammikuuta 2015

Se tyypillinen sekametelisoppa


Mitä tykkäätte aloituskuvasta? Nää puu-ukko ja -akka on ystäväni E:n tekeleitä (Joululahja meille), ja nyt ne päivystävät meidän olkkarin liikennettä. Eikös ookki aika sööppikset? :) Täällä vietellään lokoisaa lauantai-iltaa, blogaten ja samalla Kingiä katsellen. On muuten hyvä ohjelma! Suosittelen kaikille :D Meihin uppoo kun häkä tämmönen huumori, mitä Kingin kööri tekee.

Tässä ois nyt ensimmäinen työviikko takana päin, ja hengissä selvittiin siitä mainiosti :) Perjantaina rupes oleen pientä käryä päivän kulusta, että ehkä ne taidot tästä pikku hiljaa edistyy! Vaadin iteltäni välillä vaan aivan ultimaattisia suorituksia, ja oon joutunut tässä pääkoppaani toppuuttelemaan, etten pety itteeni, jos nyt parin ekan päivän jälkeen en osaa tehdä vielä kaikkea mitä tulevaisuudessa vaaditaan. Pelkään vaan aiheuttavani muille pettymyksiä, jos en täytä heti odotuksia, vaikka kukaan ei antaisi niin ymmärtääkään. Kuitenkin kaikista hankaluuksista yleensä selviää huumorin avulla, joten sillä mennään ;)

Eilen käytiin serkkuni luona pelailemassa lautapelejä, joihin me ollaan aivan hulluna! Että, jotta, koska, kun ja niin ees päin, jos jonkun lautapelihammasta kolottaa, meille ootte tervetulleita pelailemaan! ;) Eilen oli vuorossa Activity ja Otsapokka. Ihan hillittömän hauskat pelit. Jälkimmäiseen pystyi osallistumaan myös serkkuni kohta neljä vuotias lapsukainenkin :)

Tänään käytiin kaupoilla, mm. Ideaparkissa, ja poikettiin Pentikin myymälään. josta mukaan lähti Saaga- sarjan servettiteline sekä kaitaliina entiseen keittiön- ja nykyiseen olkkarinpöytään. Lisäksi täyty käydä pakollinen Ikea-reissu suorittamassa: Tarvittiin täydennystä tuikkuvarastoihin :D Normaalien vaniljatuoksutuikkujen lisäksi ostettiin hieman isomman kokoisia tuikkuja, Ikeasta ostettuihin Blomster - kynttilänjalkoihin (Tekstin toisiksi ylimmäisessä kuvassa, stereoiden vieressä). Etsittiin useammistakin kaupoista, mutta tollasia isoja tuikkuja ei löytynyt mistään muualta kuin Ikeasta!? Vai eikö me vaan osattu ottaa silmää käteen...? :D


Kuten huomaatte, innostuin tänään kuvailemaan taas kaikkia yksityiskohtia, kun kerrankin toi luonnonvalo erehtyi kirkastumaan jopa vartin ajaksi! Ai että, mää odotan helmi-maaliskuun kirpsakoita, kelejä, jolloin hanget on parhaimmillaan ja ne kimaltavat pakkasen ja auringon ansiosta kuin timangit. Heti kun ensimmäinen em. määritelmän mukainen keli osuu kohdalle (Viikonloppuna siiiiis), niin piskit mukaan ja pellolle tai jäälle kuvailemaan niiden riehumista. Saa todella kivoja kuvia. Viime talvena ei taidettu kertaakaan käydä jäällä, koska mun muistaakseni me jännäiltiin jäiden kestävyyttä, vaikka siellä muitakin silloin tallusteli. Sitä edeltävänä talvena sen sijaan käytiin useampaan otteeseen jäällä ja saatiin muutama uusi koirakaveri :)

Kuten kuvista näkyy, meillä on joulu riisuttu jo täysin pois, ja tavanomainen ruskea värimaailma on hyökännyt takaisin olkkariin. Keittiössä tottakai normaali punainen linja jatkuu. Parvekkeella on vielä ulkovalot käytössä, niitä ei oo kiirus ottaa pois, koska ne kuitenkin valaisee kivasti, eivätkä ne oo liian jouluiset :)



En oo tainnut muistaa täällä hehkuttaakkaan (Vai hehkutinko sittenkin? No kuvaa ei ainakaan ole vielä!) : Meillä on työhuoneessa uusi lipasto. Senkki. Piironki. Mikä se nyt onkaan. Haettiin Sotkasta joulun jälkeen alennuksesta. Pitkään ollaan kärsitty tilanpuutteesta, ja tämä auttoi ainakin hetkellisesti asiaa :D Jos jotakuta kiinnostaa, niin vertailun vuoksi TÄSSÄ on vanha systeemi. Täytyis vielä kyllä keittiöön saada lisää säilytystilaa taiottua, on meinaa kaapit sitten aivan ääriään myöten täynnä tavaroita. Toi leipomisharrastus vähän verottaa tilaa, jota alun alkaenkin on ollut ihan liian vähän.




Jotta tää teksti ois varmasti mahdollisimman epäjodonmukainen hypätään taas seuraavaan juttuun: Joku aika sitten laitoin Facebookissa, henkilökohtaisessa profiilissani arvoituksen, jossa pyysin ihmisiä arvailemaan, mitä arvoituksen kuvassa oikein oli (Kyseessä ei siis ole ylläoleva kuva). Arvailuja tuli vaikka kuinka paljon, mutta lopulta yksi osasi veikata oikein: Purkissa oli jotakin kirstallia. No, siellä kerroinkin sitten homman nimen: Kasvatin itse kristallia, Heurekasta ostetun kristallinkasvatussetin avulla ja tässä yllä ois nyt lopputulos, oma pikkuinen kristalli :D Hiukan ton kristallijutun toteutuksessa kesti, ostin sen meinaan meidän "häämatkalta", eli kesällä 2013 heti meidän häiden jälkeen. Puolustaudun sillä, että ohjeet oli enkuksi, enkä silloin jostain syystä millään pystynyt niitä ymmärtämään :D Nyt on tapahtunut jokin mystinen ahaa- elämys ja osasin tulkita ohjeet! Jeejee! Semmosta kristallipolitiikkaa.

Jees, semmosta peliä, niin kuin eräs herra tuppaa sanoa, varsinkin puhelimessa varsin usein. Toivottavasti taas joku jaksoi lukea homman loppuun asti :) Nykyään, kun mulle ei ole enää tota pikavalintanappia "Luin", on tää bloggaamisen innostavuus ollut pitkälti blogin facebooksivun ansiota, tykkäyksiä kun on 117, mistä oon todellä yllättynyt, mutta vain positiivisessä mielessä, joten kiitos teille! Tiedän, että täällä käy myös niitä lukijoita, jotka eivät ole tykänneet ko. facebooksivusta, tai eivät ole laisinkaan naamakirjan kirjoilla, ja olisikin kiva jos joskus laittaisitte jotain pientä kommenttia tänne, että olette lukaisseet :) Eikä missään nimessä ole taas tarkoitus marista, olen jokaisesta lukijasta äärimmäisen kiitollinen, vaikka kommenttia ei tulisikaan! :)

Tähän loppuun kuitenkin yksi kuva vielä, ja varoitan, että se saattaa tälläin yhtäkkisesti hypätä aika pelottavasti silmille. Lähestulkoon kirjaimellisesti. Kuten aiemmin totesinkin, innostuin tänään kuvailemaan kaikkea ja vieläpä macro-objektiivilla, joten, täytyihän omasta öögastakin ottaa fotoa. JA, koska jostain syystä todella usein ihmisten kanssa tulee aiheeksi mun silmien väri, joka on aika hämäävä kauempaa katottuna, väritys näyttää vaihtelevan ruskeista-vihreisiin ja jopa keltaisiin, niin tässä nyt ainakin se väritys tulee selkeesti esille ;) Silmäkammoiset eivät sitten katso (Vai voiko semmossiakin olla?) :D



sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Uusia kuvioita



Nyt oon todellisen jännän äärellä. Uusia asioita tapahtuu nyt aika urakalla, ja ihan hyvä näin, koska onhan tää mun elämä ollu aika pitkään hyvin pitkälti samassa uomassa junnaavaa.  Alotetaan nyt vaikka tästä vähän pienemmästä asiasta:

Koko bloggausurani ajan oon haaveillu, että jokin taho ottaisi yhteyttä ja sanoisi, että haluaisi tehdä mun blogini kanssa yhteistyötä. Noh, nyt semmonen viesti oli tullut sähkäriin. Häkellyin siitä jonkin verran, enkä nyt oikein sittenkään tiedä mitä ajattelisin tommosesta. Ainahan mä oon tässä blogissa mainostanut yrityksiä, joihin oon ollut tyytyväinen (ihan omasta aloitteestani, ilman korvausta), mutta silti, tämmöinen "velvoittava" mainostaminen tuntuu väärältä. Toki, itse saisin valita aiheet mitkä itteä kiinnostaisi oikeastikin. Googletin vähän aihetta, ja ilmeisen moni kamppaileen samoissa tunnontuskissa. Joo, olis se kiva tienata pientä ylimääräistä satunnaisten mainospostausten myötä, mutta onko se sitten mun blogini juttu? Tietysti siinä samalla saattaisi saada lisää lukijoita, mutkun... Mitä mieltä te ootte? Jos joku päivä tämmöiseen lähtisin, vaikuttaisiko se negatiivisella tavalla teidän haluunne seurata tätä blogia? Kertokaa rakkaat, minä kuuntelen! :)



Sitten lisää uutta: Käytiin ostaan meille uus pöytäryhmä keittiöön. Vanha pöytä muutti meidän olohuoneeseen "edustuspöydäksi". Aluksi tää tumma pöytä näytti tosi törpöltä meidän olkkarissa, mutta nyt kun silmä on tottunut, nii ei tää nyt ollenkaan niin paha olekkaan! Tää uus pöytäryhmä on tuttuun tapaan Sotkasta, niinkuin tää meidän vanhakin pöytä ja vanhan pöydän tavoin, nää löyty hyvästä alesta, jes! :)




Kuten aikaisemmin kerroinkin, niin meillä oli tarhalikkojen kanssa pikkujoulut eilen. Uusi järjestely pääsi heti tulikokeeseen, ja pärjäsi siinä loistavasti. Oli todella ihana nähdä taas näitä todella rakkaita ystäviä, vaikka meitä paikalla olikin vain 3/5. Ensin kerralla toivottavasti nähdään kaikki :) Tehtiin tortilloja, juteltiin ja katsottiin Putouksen finaalia, jonka päätteeksi lähdimme vielä pyörähtämään Tampereella.

Sitten se grande finale...Meitsi sai töitä. Ihan oikeesti töitä! Siitä paikasta, johon edellisessä postauksessa sanoin meneväni haastatteluun! Ne alkaa kunnolla tosin tammikuussa vasta, mutta joka tapauksessa, mä voin pian näyttää työkkärille p....pitkää nenää! Ähäkutti! >:) Omaan koulutukseen sopivia töitä, loistavilla työajoilla. Siis ihan totta, mä en oikein meinaa käsittää, että puoltoista vuotta kestänyt työttömyys ja kolmisen vuotta kotona jumitettu aika on takana päin. Vou...! :) Huomenna menen sitten vielä vanhaan tuttuun paikkaan tekemään pari lyhyttä työjaksoa, mutta töitä jokatapauksessa. Tää o ihan miälevikast läppändeerust! Vai mitenkä se yksi hahmo aikanaan tapasi sanoa...? ;)

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Tavallista elämää



Koin tässä ihan pari päivää sitten semmoisen ahaa-elämyksen, että hitto, se syksy alkaa pikku hiljaa hipsiä nurkan taakse. Yhtäkkiä havahduin, että nyt alkaakin jo oleen aika pimeää iltaisin ja ilmassa on ollu se jännä tuoksu, mikä aina syksyn mukana tulee. Tää kesä meni todella sukkelaa, ei oikein ehtinyt taas ees tajuta sitä. Joojoo, ei se kesä vielä kokonaa pois ole, meikäläinenkin vetelee tuolla ulkona edellee helletamineissa :D Siltikin, alkavan syksyn merkit on selvästi havaittavissa. Mulle syksy on aina ihan mukava tulokas, vaikka sääli se on, että valoisa-aika lyhenee, ja lämpötila laskee, mutta kun taas osaa ottaa asian oikealla tavalla, niin ei syksyn pimeys ja märkyyskään tunnu niin pahalta alkuunkaan. Syksy on aina semmonen uuden alun aika kaikkeen, ja jollakin tavalla se on enemmän meikäläiselle semmoinen uusi vuosi, kuin se virallinen joulukuu-tammikuun taitteessa. Tässä bloggaamisessakin sen huomaa: Taas tuli tarve päivittää tää ulkoasu, ja kiitos ihanan Niinan, sain tän onnistumaan! :) Lisäksi postaus aiheet muuttuvat huomattavasti "tylsempään" suuntaan syksyn edetessä. Enää ei ole niin paljon kaikkea menoa ja meininkiä, joista kirjoitella, vaan aiheet palaavat pikku hiljaa totuttuun uomaansa: Vaatteet, sisustus, elukat, työttömyys kitinä... PAITSI ETTÄ, meitsi alottaa taas kuukauden työpätkän ensi keskiviikkona! Vanhassa tutussa paikassa, jossa olen aiemminkin tänä vuonna ollut, pariinkin otteeseen :)




 Sain edelliseen postaukseen palautetta mobiiliselattavuudesta, ja esitän nöyrimmät pahoitteluni sähläämisestäni: Oon jossakin välissä klikannut mobiilitoiminnon pois päältä, enkä enää itsekkään muista, minkä takia näin olen tehnyt. Nyt toivon mukaan mobiiliselattavuus on parantunut roimasti, kun toiminto on taas päällä. Mitäs tuumitte uudesta ulkoasusta? Onko tarpeeksi selkeä? Ei liian häiritsevä?

Lisäksi meillä on olkkarissa nyt vaihtunut ilme jonkin verran. Nyt kun Einaria ei enää ole, Tauno muutti pienempään terraarioon asustelemaan, meidän makkariin. Musta tuntu niin kamalan pahalta jättää sitä yksin viettämään öitä, isoon terraarioon, isoon olohuoneeseen. Ainakin toistaiseksi vanha herra on vaikuttanut todella tyytyväiseltä, se riehuu enemmän kuin pitkiin aikoihin ja pahvia kuluu niin kamalan paljon :D






Olohuoneen ilme on muuttunut melkosesti siitä puolenvuoden takaisesta beige-ruskea sävyisestä teemasta. Ihan kivaa vaihtelua näin. Luonnollisesti olohuone tuntuu nyt isommalta ja tilavammalta, kun sieltä on yksi piironki terraarioineen pois. Onko se sitten hyvä vai huono asia, onkin toinen juttu. Omalla tavallaan on ihan kivaa saada järkätä paikkoja uudelleen, ja oonkin ihan tyytyväinen lopputulokseen, mutta kyllä tuolta puuttuu se yksi tärkeä asia... Vie varmaan jonkin aikaa, että tottuu taas terraariottomuuteen.

Meillä kävi eilen isoveljeni M, naisystävänsä K:n kera, joten meillä oli taas hyvä syy siivoilla, ja sitä myötä pääsin taas räpsimään kuvia ;) Räpsin kuvat myös keittiöstä ja työhuoneesta, vaikkei niissä nyt mitään ihmeellistä sinällään ole tapahtunutkaan.




Keittiöön on ilmestynyt uusi ikkunakoriste, perhosteemalla tottakai. Kreikan tuliainen :) Vastaavanlainen on myös olkkarissa, samainen joka nyt koristaa myös blogin ulkoasua, tuliainen myöskin. Olkkarin versiossa on meikäläiselle kaksi tärkeintä eläintä: perhonen ja delfiini, kun mä sen näin, ei tarvinnu kauaa miettiä lähteekö se matkaan vai ei :) Eilen vietettiinkin porukalla sitten Kreikkailtaa, katottiin valokuvia, tehtiin itse gyroksia, maistettiin aavistus Ouzoo (Mä en vaan voi sille mitään, että yhdistän sen maultaan ihan yskänlääkkeeseen, jota pienenä jouduin ottaan >:( )...Oli tosi kiva päästä takaisin reissun tunnelmaan, kun porukalla oltiin ja häärättiin :)



Työhuone, joka on toiselta nimeltään viherhuone, on tällä hetkellä viherhuone parhaimmillaan. Meidän chilit, jotka istutettiin jonkin aikaa sitten, rehottaa niin perkuleesti (Tosin nyt kun katson noista kuvista niitä, reppanat näyttää siltä, että oisivat janoon nääntymässä...:D)! Koskahan saatais satoa..?

En tiedä mitä meidän Mikin päässä liikkuu, mutta räpsiessäni näitä kuvia, herra tunki ittensä tosi moneen kuvaan mukaan, olkkarissakin se tuli esiintymään parhaansa mukaan lelun kanssa :D Sitten se taapersi mun perässäni keittiöön ja työhuoneeseen, joissa myös tottakai piti tulla keimailemaan. Ihan vähän tuntuis siltä, että se saattais tykätä kuvaamisesta??

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Pimeään piristystä



Otin tapani mukaan varaslähdön jouluun, laitoin olkkariin ja keittiöön joulumodin päälle. Eli, suomeksi sanottuna: Jouluvalot, verhot ja matot pääsi esille. Samalla siirsin meidän olkkarissa vaikuttaneen tikashyllyn keittiön puolelle ja käänsin meidän ruokapöydä toisin päin. Yllättäen tämä järjestely sai hyväksynnän myös Mikolta, oujee!  Olkkarista tulee joskus toiste kuvia, nyt saatte tyytyä napittamaan samoja nurkkia meidän kitsenistä.

Selitelläkseni vielä tätä aikaista jouluun siirtymistä: Jos ette tienneet, joulu on vain kerran vuodessa, joten kyllä siitä saa kauemminkin nauttia kuin sen parin päivän ajan! NI! Ja mielummin teen juuri näin päin, että etukäteen fiilistelen asiaa. Loppiaisena sitten riisutaan koti taas normi tyyliinsä (Paitsi, silloin ei vielä valoista luovuta). Tosin, musta tuntuu, että meidän keittiössä on läpi vuoden eräänlainen jouluhenkisyys, punaisten kodinkoneiden myötä :D

























Ja pakko vielä vähän leuhkia: Mä sain pestyä keittiön ikkunan. Ja tämä ihmehän tapahtui siis ensimmäistä kertaa täällä asumisen aikana. Muiden huoneiden ikkunoihin ei sitten oo vielä koskettukaan. Katotaan kuinka moneen motivaatio ennen joulua riittää. Ero on oikeesti kyllä aika huikaseva. Meidän eteisestä näkee näppärästi suoraan sekä makkariin, että keittiöön ja on TODELLA iso kontrasti ton pestyn ja pesemättömän ikkunan välillä.

























Noi valot ja kynttilät tekee vaan niin helkutin hyvä fiiliksen. Muistan joskus kersana sanoneeni iskälle, kun oli vähän mäntisti kuviot kotona, että (koriste)valot tuo mulle niin hyvän mielen. Sitten seuraavana päivänä haettiin mulle turkoosi laavalamppu <3 Iskä ymmärsi <3


Oon nykyisin niin rakastunut tohon Iittalan Kastehelmi-sarjaan. Onneksi Valintatalossa on nyt niiden keräilypassit! :D Ja näitä on niin ihana kuvata pimeessä. Tulee mun mielestä tosi kauniita kuvia, varsinkin kun ovat tossa meidän lasisen sohvapöydän päällä.











Yksi piriste on leipominen. Sutasin tossa nopeasti yhden lempparipiirakkani, nimittäin ananas-rahkapiirakan. Ohjeen oon löytänyt joskus netistä, en enää kyllä kirveelläkään muista, että miltä sivustolta, mutta ajattelin pistää hyvän kiertoon ja jakaa sen teidän kanssa. Jos tunnistat omaksi ohjeeksesi, niin voit viedä pisteet kotiin. Tosi herkkua on!








Ananas-rahkapiirakka

Pohja:
  • 100 g voita 
  • 1 dl sokeria
  • 1 muna
  • 1 ½ dl vehnäjauhoja
  • 1 dl perunajauhoja
  • 1 tl vaniljasokeria
  • 1 tl leivinjauhetta
  • 1 rkl kermaa
Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna, voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhot keskenään ja lisää taikinaan, lopuksi kerma. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:
  • 1  prk rahkaa (Itse laitan aina vaniljarahkaa)
  • ½ dl kermaa
  • ½ dl ananaspurkin lientä
  • 2 rkl perunajauhoja
  • ½ dl sokeria
  • ½ sitruunan mehu
  • Ananaspaloja (Itse pistän yhden purkin pieniä ananaspaloja)
Sekoita täytteen ainekset keskenään. Laita ananakset taikinan päälle ja kaada rahkaseos vuokaan. Paista 200 asteessa n. 35 minuuttia. (Meidän uunissa tuo aika on ainakin ylimitoitettu, mä pidin vähän reilu 20 minuuttia uunissa, niin oli jo kypsää)


Ja tietenkin itselle mieluisalla tavalla pukeutumalla saa mieltään virkeämmäksi. (Ai miten niin käyty Mustissa & Mirrissä? Tuntuu siltä, että näissä kuvissa on todella usein tahatonta tuotesijoittelua...)

























Tulipahan taas pitkä postaus, mutta toivottavasti jaksoitte lukea loppuun saakka. Iso kiitos siis, jos pääsit maaliin asti!