Puuvillapallot

Olkkari kylpee kevätauringossa!

Heippa hanitsut! Täällä taas on tää yks akka kaivanut tietokoneen naftaliinista ja hyökännyt väsäämään uutta blogitekstiä! Tää on ollut tosissaan huisin kiva viikko. Työpäivät meni hujauksessa, maanantaina meille tuli uus-vanha perheenjäsen, torstaina käytiin ystäväpariskuntamme kanssa sulkkista pelaamassa läheisessä urheiluhallissa, jonka jälkeen sai herkutella thaikkuruoalla (papaijasalaatilla), perjantaina lähdin ystäväni luo suomen länsi-rannikolle, eilen tulin kotiin katsomaan Kingin finaalia ja tänään käytiin kokeileen boulderointia, minkä jälkeen saimme pienen hauvelivauvelin kyläilemään meille. Tässä näin niinkuin tiivistetysti :)

Tässä ois tää meidän uusi perheenjäsenemme! 08- Audi A4. Mun ja Mikon yhteinen, pitkäaikainen haave on nyt toteutunut. Aiemminhan meillä oli Toyota Avensis "the autona" (Itsellänihän on vielä toistaiseksi Yariskin.) Kivaa suhailla tällä vehkeellä, vaikkei tämä mikään huikean erikoinen olekaan, mutta Audi se kuitenkin on :)

Yllä oleva herkku on mun länsi-rannikon reissulta, käytiin eräässä paikallisessa pienessä kahvilassa ja siellä sain eteeni sitten tämmöisen ihanuuden. Oh, eikä tätä oltu pilattu millään hillolla, vaan oli ihan täyttä suklaata. Pohja oli mutaisa, muttei liian tahmea... Kaikin puolin täyden 10 herkku. Namskis! Muutenkin reissuni ystäväni luokse oli hyvin leppoisa, saunottiin, tehtiin ruokaa, katsottiin kauhuleffaa, tankattiin itseemme irttiksiä, käytiin pelaamassa bilistä...Ja löydettiin yhden kukkakaupan ikkunasta eräs asia, josta oon haaveillut jo hyvän aikaa! Nimittäin juuri oikean väriset cottonballs lightsit!

Nää vilahtikin jo ensimmäisessäkin kuvassa :)  Siis kattokaa nyt, eikö oo ihan sika söpöt pallurat! :) Oon megaonnellinen näistä!

Tehtiin tänään Mikon kanssa samaa ruokaa, kuin mitä teimme ystäväni kanssa perjantaina. Maailman helpoin ruoka valmistaa, pennepastaa, aurinkokuivattuatomaattia, valkosipulia (paljon!), vihreetä pestoa, kanaa ja parmesan juustoa. Pastat kypsäksi, kaikki sekaisin, paitsi juusto, jota ripotellaan annoksen päälle lopuksi. Lisäksi oli kurkku- romanesco- mozzarellasalaattia. Aika herkkua!

Seuraavaksi olisi vuorossa parit kuvat tämänpäiväisestä vieraastamme, Markusta:

Markku on Mikon serkun ja tämän avokin karvainen lapsukainen. Tämä miniherra hurmasi meidät kyllä terhakkuudellaan täysin, ja alkuarkailun jälkeen, meidän jätkätkin uskaltautuivat leikkimään tämän rohkean veitikan kanssa <3 Ja jos ne puuvillapallurat on mun mielestä söpöt, niin eihän mulla riitä sanavarastossa tälle otukselle sanaa kuvaamaan sen ihanuutta! <3

Ja laitetaan vielä tasapuolisuuden nimissä meidänkin jätkistä ihan omat kuvat, niin rakkaita kun ne ovat <3

Semmosset otuksiset <3 Elämä ilman eläimiä ois meikäläiselle aivan mitäänsanomatonta!

Pari sanaa vielä tähän loppuun tän viikon urheilukokeiluista, nimittäin sulkkiksesta ja boulderoinnista:

Sulkkis on todella jees, käsi vaan on tehnyt koko loppu viikon totaalista kuolemaa, eikä tahdo toimia normiin malliin, mutta pikku hiljaa parempaan päin menty :D Sen siittä saa, kun ei lämmittele tarpeeksi eikä lopuksi venyttele tms...Heh, oma moka, mutta, tässä vaiheessa kun homma rupee paranemaan, niin onkin hyvä päättää, että ensi tiistaina uudelleen mailoilla huitomaan, innostuttiin tosissaan sulkkiksesta! Jos vaikka meikäläinenkin sattuis pärjäämään tällä kertaa ;)

Mutta se boulderointi...........Niille jotka eivät tiedä termin merkitystä: Boulderointi on patjojen päällä, matalilla seinillä kiipeilyä, ilman köysiä. No, en tiedä oliko vika paikassa, lajissa vai meissä itessä, mutta tää touhu ei varsinaisesti mieltä lämmittänyt. Opastus oli ala-arvoista, paikka oli pieni kuin kärpäsen kakka, eikä kiipeilymahdollisuus ollut lainkaan sitä mitä odotti. Ei siellä ylettömän kauaa jaksanut olla, kun jo lähdettiin menemään, enemmän tai vähemmän turhautuneina. Odotukset oli meillä tosi korkealla, joten pettymys oli vielä isompi. Tiedä häntä, älkää nyt kukaan kuitenkaan peruko menoanne, jos olette haaveilleet tämän lajin kokeilusta, koska eihän sitä tosiaan tiedä, mikä se homman syvin ongelma oli. Itse vaan en voi suositella lämmöllä. Ja tää tämmönen avautuminen on aika harvinaista meikäläiselle.

Näin positiivisiin tunnelmiin on hyvä päättää tää teksti ;) Kyllä mulla täällä on oikeesti ihan hyvä buugi päällä (Okei no, sunnuntai-ilta, työviikko lähenee ja lähenee...), banaanilassi naaman edessä  joten eipä hirmusesti sitä harmitusta enää huomaa :D Kuitenkin toivon teille kaikille mukavaa ja turvallista alkavaa viikkoa <3 Ja haluan kiittää lukijoita ja kyselyyn vastanneita! <3

(Voi argh, aina mää pääkoppani sisällä haaveilen selkeämmistä postauksista, joissa olisi vain yksi tietty punainenlanka, eikä aihe hyppelisi sinne, tänne ja tonne, mutta niin se vaan taas kävi, että semmonen sekametelisoppa tästäkin tuli...Ei auta ei, koittakaa kestää! ;) )

Suklaa-kinuskineliöt

Tässä tulisi nyt tää lupailemani ohje. Ohje on siis kirjasta: "Suklaa- suuri herkkukirja". Jos vähänkään olet suklaan ystävä, suosittelen hankkimaan ton kirjan, löytyy meinaan niin ihania reseptejä että oksat pois! Oma tuotokseni oli tästä reseptistä 1,5 kertainen.

Suklaa-kinuskineliöt

Pohja:

• 180 g suolatonta voita
• 70 g sokeria
• 1 vaniljatanko halkaistuna ja raaputettuna
• 225 g vehnäjauhoja

Uuni 180 asteeseen. Voitele 20x20 cm vuoka ja vuoraa leivinpaperilla (Jätä ylimääräiset reunat roikkumaan kahden vastakkaisen reunan yli). Hiero ainekset yhteen kulhossa-> kunnes karkeaa taikinaa. Painele tasaisesti vuoan pohjalle ja pistele haarukalla (Itsehän en tehdessäni huomannut haarukkatemppua tehdä...) kauttaaltaan ja laita uuniin. Anna paistua 5 minuuttia jonka jälkeen laske lämpö 150 asteeseen ja paista 35 minuuttia. Ota uunista ja anna pohjan jäähtyä vuoassaan.

Kinuski:

• 250 g suolatonta voita
• 1 tölkki (á 400 g) makeutettua maitotiivistettä
• 4 rkl VAALEAA siirappia
• 1 tl suolaa

Mittaa ainekset kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Anna seoksen kiehua hiljalleen hyvin miedolla lämmöllä n. 10 minuuttia. Kaada kinuski pohjan päälle ja anna jäähtyä n. 30 minuuttia, kunnes kinuski on jäähtynyt ja hieman kovettunut.

Päällys:

• 350 g maitosuklaata

Sulata suklaa vesihauteessa/mikrossa ja anna sen jäähtyä hetki. Kaada suklaa kinuskitäytteen päälle. Anna jäähtyä n. 30 minuutia kunnes suklaa on kovettunut. Nosta levy varovasti leikkuulaudan päälle leivinpaperi reunojen avulla. Leikkaa neliöiksi ja tarjoile.

(Vinkkinä voisin sanoa, että huljuttele veitsi aina välillä kuuman veden alla ja kuivaa, näin ei suklaa kuorrute lähde niin helposti halkeilemaan leikatessa ja on huomattavasti helpompaa. Enkä suoraan sanottuna ole varma kummanlainen veitsi on parempi leikkaamiseen: Sahalaita vai sileä. Sahalaidalla sinällään saa suklaakuorrutteen helpommin rikki, mutta jälki taas ei ole niin siisti, vaan aika rosonen. Itsehän siis vetelin sahalaitaisella ja sen kyllä huomaa.)

Pimeään piristystä

Otin tapani mukaan varaslähdön jouluun, laitoin olkkariin ja keittiöön joulumodin päälle. Eli, suomeksi sanottuna: Jouluvalot, verhot ja matot pääsi esille. Samalla siirsin meidän olkkarissa vaikuttaneen tikashyllyn keittiön puolelle ja käänsin meidän ruokapöydä toisin päin. Yllättäen tämä järjestely sai hyväksynnän myös Mikolta, oujee!  Olkkarista tulee joskus toiste kuvia, nyt saatte tyytyä napittamaan samoja nurkkia meidän kitsenistä.

Selitelläkseni vielä tätä aikaista jouluun siirtymistä: Jos ette tienneet, joulu on vain kerran vuodessa, joten kyllä siitä saa kauemminkin nauttia kuin sen parin päivän ajan! NI! Ja mielummin teen juuri näin päin, että etukäteen fiilistelen asiaa. Loppiaisena sitten riisutaan koti taas normi tyyliinsä (Paitsi, silloin ei vielä valoista luovuta). Tosin, musta tuntuu, että meidän keittiössä on läpi vuoden eräänlainen jouluhenkisyys, punaisten kodinkoneiden myötä :D

Ja pakko vielä vähän leuhkia: Mä sain pestyä keittiön ikkunan. Ja tämä ihmehän tapahtui siis ensimmäistä kertaa täällä asumisen aikana. Muiden huoneiden ikkunoihin ei sitten oo vielä koskettukaan. Katotaan kuinka moneen motivaatio ennen joulua riittää. Ero on oikeesti kyllä aika huikaseva. Meidän eteisestä näkee näppärästi suoraan sekä makkariin, että keittiöön ja on TODELLA iso kontrasti ton pestyn ja pesemättömän ikkunan välillä.

Noi valot ja kynttilät tekee vaan niin helkutin hyvä fiiliksen. Muistan joskus kersana sanoneeni iskälle, kun oli vähän mäntisti kuviot kotona, että (koriste)valot tuo mulle niin hyvän mielen. Sitten seuraavana päivänä haettiin mulle turkoosi laavalamppu <3 Iskä ymmärsi <3

Oon nykyisin niin rakastunut tohon Iittalan Kastehelmi-sarjaan. Onneksi Valintatalossa on nyt niiden keräilypassit! :D Ja näitä on niin ihana kuvata pimeessä. Tulee mun mielestä tosi kauniita kuvia, varsinkin kun ovat tossa meidän lasisen sohvapöydän päällä.

Yksi piriste on leipominen. Sutasin tossa nopeasti yhden lempparipiirakkani, nimittäin ananas-rahkapiirakan. Ohjeen oon löytänyt joskus netistä, en enää kyllä kirveelläkään muista, että miltä sivustolta, mutta ajattelin pistää hyvän kiertoon ja jakaa sen teidän kanssa. Jos tunnistat omaksi ohjeeksesi, niin voit viedä pisteet kotiin. Tosi herkkua on!

Ananas-rahkapiirakka

Pohja:

• 100 g voita 
• 1 dl sokeria
• 1 muna
• 1 ½ dl vehnäjauhoja
• 1 dl perunajauhoja
• 1 tl vaniljasokeria
• 1 tl leivinjauhetta
• 1 rkl kermaa

Vatkaa rasva ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna, voimakkaasti vatkaten. Sekoita jauhot keskenään ja lisää taikinaan, lopuksi kerma. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja reunoille.

Täyte:

• 1  prk rahkaa (Itse laitan aina vaniljarahkaa)
• ½ dl kermaa
• ½ dl ananaspurkin lientä
• 2 rkl perunajauhoja
• ½ dl sokeria
• ½ sitruunan mehu
• Ananaspaloja (Itse pistän yhden purkin pieniä ananaspaloja)

Sekoita täytteen ainekset keskenään. Laita ananakset taikinan päälle ja kaada rahkaseos vuokaan. Paista 200 asteessa n. 35 minuuttia. (Meidän uunissa tuo aika on ainakin ylimitoitettu, mä pidin vähän reilu 20 minuuttia uunissa, niin oli jo kypsää)

Ja tietenkin itselle mieluisalla tavalla pukeutumalla saa mieltään virkeämmäksi. (Ai miten niin käyty Mustissa & Mirrissä? Tuntuu siltä, että näissä kuvissa on todella usein tahatonta tuotesijoittelua...)

Tulipahan taas pitkä postaus, mutta toivottavasti jaksoitte lukea loppuun saakka. Iso kiitos siis, jos pääsit maaliin asti!

Auto, Tähti, Kynsi ja Kaali

Olin eilen Riihimäellä jeesaamassa veljeäni tämän mikroautokisoissa. Toi autojen kanssa säätäminen ei ole meikäläisen vahvinta puolta mutta, tulipahan siinä räpellettyä jotakin pientä ja hauska päivä oli. Ihmeteltiin kotiin tullessa, kuinka nopeesti aika oli mennyt, vaikka koko päivä oltiinkin reissussa. Oli mielenkiintoista seurata kisaa, ja vielä kun veljen tiimi tuli hopealle, fiilis oli tosi hyvä!

Viikonloppuna kävimme Anne Mattilaa & Mistralia katsomassa Nightclub Tähdessä, Tampereella. Ihanan lyhyt keikkamatka oli ;)

Esiintyjien puolesta ilta oli mainio, MUTTA...Suoraan sanottuna, aika hanurista toi käytäntö, että artisti aloittaa vasta 23:30 ekan settinsä. Tottakai se on säädetty niin alkoholin myynnin edistämistä varten, mutta ärh, itselle toi kittaaminen kun ei ole se elämäntehtävä. Olenpas itsekäs.

Tähän väliin on mainostettava taas uusia kynsiä :) Tänää oli kynsi- ja ripsihuollon aika jälleen. Päädyin ehkä kaikkien aikojen neutraalimpiin kynsiin, mitä mulla on ollut. Yksiväriset ja todella lyhyet. Jos vaikka sattuisi pääsemään työhaastatteluun...:)

Olen melkoinen kaaliruokien ystävä. Kaalipata, kaalikeitto, kaalikääryleet, kaalivuoka...Mmm. On tuore kaalikin ihan ok, mutta parempa kypsennettynä ;) Erityisen paljon tykkään kaalipadasta. Teen padan joka kerta samalla reseptillä. Reseptin olen aikanaan kekannut perhetutultani ja olen itse sitä hieman soveltanut. Ajattelin jakaa nyt sen myös teidän kanssanne!

Herkullinen kaalipata

• 1 keskikokoinen varhaiskaali
• 400 g naudan paistijauhelihaa
• Voita
• Kevätsipuli nippu
• 4 keskikokoista porkkanaa
• (Basmati)Riisiä
• Siirappia
• Meiramia
• Herbamarea

Pese kasvikset. Suikaloi kaali mielesen kokoisiksi suikaleiksi. Laita paistinpannulle voita ja jauheliha ruskistumaan. Ota toiselle levylle kattila, jonne laitat myös voita sekä osan kaalisuikaleista & kevätsipulin. Freesaa.

Jauhelihan kypsyessä, laita loput kaalisuikaleet paistinpannulle mukaan ja sekoita jauhelihaan, edelleen levyllä kuumentaen. Tämän jälkeen laita pannulle n. pari desiä vettä ja kaada koko setti kattilaan, jossa osa kaalista ja kevätsipulit on. Kuumenna. Raasta porkkana ja lisää kattilaan. Ripottele padan sekaan riisiä ja sekoita. Tämän jälkeen ripottele riisiä myös pinnalle. Kaada siirappia ja meiramia päälle. Laita kansi kiinni ja anna hautua. Tarkista välillä riisin kypsyysaste. Kun riisi on kypsää, lisää Herbamarea ja sekoita. Tarkista maku. Tässä vaiheessa yleensä lisään reilusti siirappia, mutta nämä ovat makuasioita.

Semmoiset setit tällä kertaa. Juonen poikanen tästä täysin uupui, mutta hällä väliä!

Everything happens for a reason

Miljoona, miljoona, miljoona ruusua...

Viimeiset pari viikkoa ovat olleet elämäni ehkä parhaimmat. Häitä edeltävä ja häiden jälkeinen viikko sujuivat niin upeasti. Tämäkin viikonloppu oli ihan huippu, vaikka eilen, olikin pientä riisinpoikasta. Huumorilla siitäkin aika pitkälle selvis.

 Oon vähän hupsu ihminen, enkä uskalla yleensä hehkuttaa hyviä hetkiä, koska olen varma, jos niin teen, kaikki menee heti vituralleen (Nyt otin sen riskin.). Olen ehkä muutaman sata kertaa (Varsinkin Mikolta) saanut kuulla tästä "taikauskostani", mutta kun se on näyttänyt itsensä toteen niin monesti! :D

Toisaalta luotan myös tulevaan (Ähää, nyt lähti soimaan päässä Anneli Mattila- Luottaa huomiseen), että kaikki kääntyy aina parhain päin. Niin, ja että kaikki menee niin kuin on tarkoitettu menevän.

Everything happens for a reason

 Tällä ajatusmallilla on pärjätty pian 22 vuotta, että ei se ihan sukasta voi olla. Toisaalta, elämää voisi ehkä helpomminkin ja vähemmän aivoja raastaen kelailla... :D 

Moni on häiden jälkeen kysellyt, että miltä tuntuu nyt, kun häät on ohi. Juhlat takana, ja parin vuoden järjestelytuherrus on ohi. No, kyllähän se sääli on, mutta jos rupeaa sitä liian syvällisesti murehtiin nyt, niin murehtii sitä vielä sitten 20 vuodenkin päästä, ainakin meikäläisen aivoilla.

 Tällä hetkellä siis keskitytään seuraavaan suureen haaveeseen, joka myös aiotaan toteuttaa niin pian kuin mahdollista. Nimittäin se omakotitalo. Niin, siinä on aika paljon mietittävää ja suunniteltavaa (tontti olis hakusessa...), joten ei sitä kannata jäädä murehtiin, että häät on ohi.

 Ne oli kaikin puolin onnistuneet, oman näköiset, meille täydelliset häät. Meillä oli ihanat vieraat, loistavat apurit ja mahtava esiintyjä. Jäädään siis hyvällä maulla muisteleen. Ehkä sitten, jos asiat ei olisi mennyt niin kuin suunniteltiin, olisi voinut  ajatusmalli olla tällä hetkellä vähän toisenlainen. Mutta, koska mitään ei jäänyt hampaan koloon, että olisi pitänyt jotain tehdä toisin, on hyvä siirtyä vain seuraavaan asiaan :) Mulla ainakin täytyy olla koko ajan joku porkkana tulevaisuudessa, että pärjää arjessa.

Sitten siirrytään yhteen onnelliseksi tekevään asiaan. Nimittäin hyvään ruokaan (Yllättäen!) ;) 

Vaikka tällä hetkellä ulkona on sateinen ja viileempi keli, on +30 astetta suomalaisten mittapuulla melkoisen korkea ja harvinainen lämpötila. Sellaisina päivinä ei raskaat ateriat suuremmin houkuttele (vaikka muuten aivan ihanaa kun on sellainen keli). Nyt kun oli nämä "pahimmat" hellejaksot, salaatti oli erityisen hyvä kaveri.
Jotakin kuitenkin kun on syötävä. 

En yleensä ole ollut mikään kalan ystävä, olen karttanut sitä parhaani mukaan (joitakin poikkeuksia lukuunottamatta). Nyt olen kuitenkin, että kalahan on ihan jees tuollaisen perussalaatin kaverina.

Kuuman kesäpäivän salaatti:

• Makeaa frisee-salaattia
• Villi rucolaa
• Ananaspaloja 
• Valkosipuli-persilja fetakuutioita 
• Kurkkua
• Cashew-pähkinöitä
• Lämminsavukirjolohta

Kaveriksi valitsin maissintähkän ja valkosipulivoi-patonkia. Eikä lasillinen valkkariakaan hassummalta maistunut salaatin kyljessä ;)

Tää resepti on aika peruskamaa, mutta ajattelinpahan jakaa sen silti teille.

Itse kuitenkin olen aina ällistellyt, että minkä vuoksi on salaateista tehdään reseptejä, kun ovat niin helppoja visioida itsekin :D Tää nyt oli taas vaan oma mielipiteeni. Joopa joo. Menee ihan ristiin nää omat aivotuksetkin ;)

Mulla on nyt hirvee draivi päällä tähän bloggaamiseen. Tää on kivaa :) Katsotaan taas, mitä ens kerralla keksitään! 

Ja hei, saatiin koevedokset meidän hääpotreteista. Laitettiin tilaukseen. Muutaman viikon päästä saadaa nekin, jee!