Puuvillapallot

Olkkari kylpee kevätauringossa!

Heippa hanitsut! Täällä taas on tää yks akka kaivanut tietokoneen naftaliinista ja hyökännyt väsäämään uutta blogitekstiä! Tää on ollut tosissaan huisin kiva viikko. Työpäivät meni hujauksessa, maanantaina meille tuli uus-vanha perheenjäsen, torstaina käytiin ystäväpariskuntamme kanssa sulkkista pelaamassa läheisessä urheiluhallissa, jonka jälkeen sai herkutella thaikkuruoalla (papaijasalaatilla), perjantaina lähdin ystäväni luo suomen länsi-rannikolle, eilen tulin kotiin katsomaan Kingin finaalia ja tänään käytiin kokeileen boulderointia, minkä jälkeen saimme pienen hauvelivauvelin kyläilemään meille. Tässä näin niinkuin tiivistetysti :)

Tässä ois tää meidän uusi perheenjäsenemme! 08- Audi A4. Mun ja Mikon yhteinen, pitkäaikainen haave on nyt toteutunut. Aiemminhan meillä oli Toyota Avensis "the autona" (Itsellänihän on vielä toistaiseksi Yariskin.) Kivaa suhailla tällä vehkeellä, vaikkei tämä mikään huikean erikoinen olekaan, mutta Audi se kuitenkin on :)

Yllä oleva herkku on mun länsi-rannikon reissulta, käytiin eräässä paikallisessa pienessä kahvilassa ja siellä sain eteeni sitten tämmöisen ihanuuden. Oh, eikä tätä oltu pilattu millään hillolla, vaan oli ihan täyttä suklaata. Pohja oli mutaisa, muttei liian tahmea... Kaikin puolin täyden 10 herkku. Namskis! Muutenkin reissuni ystäväni luokse oli hyvin leppoisa, saunottiin, tehtiin ruokaa, katsottiin kauhuleffaa, tankattiin itseemme irttiksiä, käytiin pelaamassa bilistä...Ja löydettiin yhden kukkakaupan ikkunasta eräs asia, josta oon haaveillut jo hyvän aikaa! Nimittäin juuri oikean väriset cottonballs lightsit!

Nää vilahtikin jo ensimmäisessäkin kuvassa :)  Siis kattokaa nyt, eikö oo ihan sika söpöt pallurat! :) Oon megaonnellinen näistä!

Tehtiin tänään Mikon kanssa samaa ruokaa, kuin mitä teimme ystäväni kanssa perjantaina. Maailman helpoin ruoka valmistaa, pennepastaa, aurinkokuivattuatomaattia, valkosipulia (paljon!), vihreetä pestoa, kanaa ja parmesan juustoa. Pastat kypsäksi, kaikki sekaisin, paitsi juusto, jota ripotellaan annoksen päälle lopuksi. Lisäksi oli kurkku- romanesco- mozzarellasalaattia. Aika herkkua!

Seuraavaksi olisi vuorossa parit kuvat tämänpäiväisestä vieraastamme, Markusta:

Markku on Mikon serkun ja tämän avokin karvainen lapsukainen. Tämä miniherra hurmasi meidät kyllä terhakkuudellaan täysin, ja alkuarkailun jälkeen, meidän jätkätkin uskaltautuivat leikkimään tämän rohkean veitikan kanssa <3 Ja jos ne puuvillapallurat on mun mielestä söpöt, niin eihän mulla riitä sanavarastossa tälle otukselle sanaa kuvaamaan sen ihanuutta! <3

Ja laitetaan vielä tasapuolisuuden nimissä meidänkin jätkistä ihan omat kuvat, niin rakkaita kun ne ovat <3

Semmosset otuksiset <3 Elämä ilman eläimiä ois meikäläiselle aivan mitäänsanomatonta!

Pari sanaa vielä tähän loppuun tän viikon urheilukokeiluista, nimittäin sulkkiksesta ja boulderoinnista:

Sulkkis on todella jees, käsi vaan on tehnyt koko loppu viikon totaalista kuolemaa, eikä tahdo toimia normiin malliin, mutta pikku hiljaa parempaan päin menty :D Sen siittä saa, kun ei lämmittele tarpeeksi eikä lopuksi venyttele tms...Heh, oma moka, mutta, tässä vaiheessa kun homma rupee paranemaan, niin onkin hyvä päättää, että ensi tiistaina uudelleen mailoilla huitomaan, innostuttiin tosissaan sulkkiksesta! Jos vaikka meikäläinenkin sattuis pärjäämään tällä kertaa ;)

Mutta se boulderointi...........Niille jotka eivät tiedä termin merkitystä: Boulderointi on patjojen päällä, matalilla seinillä kiipeilyä, ilman köysiä. No, en tiedä oliko vika paikassa, lajissa vai meissä itessä, mutta tää touhu ei varsinaisesti mieltä lämmittänyt. Opastus oli ala-arvoista, paikka oli pieni kuin kärpäsen kakka, eikä kiipeilymahdollisuus ollut lainkaan sitä mitä odotti. Ei siellä ylettömän kauaa jaksanut olla, kun jo lähdettiin menemään, enemmän tai vähemmän turhautuneina. Odotukset oli meillä tosi korkealla, joten pettymys oli vielä isompi. Tiedä häntä, älkää nyt kukaan kuitenkaan peruko menoanne, jos olette haaveilleet tämän lajin kokeilusta, koska eihän sitä tosiaan tiedä, mikä se homman syvin ongelma oli. Itse vaan en voi suositella lämmöllä. Ja tää tämmönen avautuminen on aika harvinaista meikäläiselle.

Näin positiivisiin tunnelmiin on hyvä päättää tää teksti ;) Kyllä mulla täällä on oikeesti ihan hyvä buugi päällä (Okei no, sunnuntai-ilta, työviikko lähenee ja lähenee...), banaanilassi naaman edessä  joten eipä hirmusesti sitä harmitusta enää huomaa :D Kuitenkin toivon teille kaikille mukavaa ja turvallista alkavaa viikkoa <3 Ja haluan kiittää lukijoita ja kyselyyn vastanneita! <3

(Voi argh, aina mää pääkoppani sisällä haaveilen selkeämmistä postauksista, joissa olisi vain yksi tietty punainenlanka, eikä aihe hyppelisi sinne, tänne ja tonne, mutta niin se vaan taas kävi, että semmonen sekametelisoppa tästäkin tuli...Ei auta ei, koittakaa kestää! ;) )