#HelenajaKimmo2015

Eilen olimme serkkulikkani ja hänen siippansa hääjuhlia viettämässä. Heidät on vihitty jo aiemmin, mutta juhlat he pitivät vasta nyt reilua vuotta myöhemmin :) Hääpaikka sijaitsi naapurikaupungissa, eikä meille matkaa kertynyt kuin n. 30 km.

Juhla oli kaikenkaikkiaan hyvin perinteinen hääjuhla, ja koristelut olivat kovasti hääparin kaltaiset. Pöydät oli nimetty hääparin suosikki bändien mukaan, ja me Mikon kanssa istuimme, kuten kuvasta näkyykin, "Doors" nimisessä pöydässä. Samaten kuvasta näkyy, kuinka hauskasti pöytien nimet oli esillä: Vanhoissa vinyyleissä! Vieraskirjan virkaa toimitti myöskin vanha vinyyli, johon kaikki vieraat saivat valkoisella tussilla vetää nimmarinsa.

Hääkakku toki oli tarkassa syynissä ja varsinkin, kun tätini L:n kanssa (Hän on siis leipuri) pääsimme vauhtiin, niin tuli kyllä sellaista analysointia, että oksat pois :D Hyvää kakkua kyllä oli!

Livemusiikista vastasi bilebändi Rock'n rollas. Hääpari tanssi häätanssinaan Hurriganesin "I will Stay". Tämän jälkeen oli vuorossa vähän perinteisempää tanssimusiikkia, valssia, humppaa, tangoa jne. Myöhemmin vuoroon tuli sitten rokimmat biisit.

Oh-la-laa, kännykän kuvanlaatu <3 Morsiammen kimpussa oli hauskoja blingbling koristeita, hitto kun aikanaan ei itellä tullut mieleen tämmöiset ;) Kaiken kaikkiaan mukavat häät on nyt takana ja oli kiva päästä näkemään sukulaisia :) Sitten vaan täytyy alkaa taas seuraavia häitä vartoileen! <3

Loppuun vielä fotoja meitsin fiftari-henkisestä juhla-lookista.

Terse!

Sain taas suureksi kauhukseni huomata, että tälle kuulle tekstejä ei pahemmin ole päässyt kertymään!! Tää on vasta kolmas, ja helmikuuta on enää viikko jäljellä. Huooh :( Täytyy myöntää vaan, ettei aika riitä enää samalla tavalla kirjoitteluun ja materiaalin hankkimiseen, mutta toivon, että ette silti hylkää meikäläisiä! ;)

Pikakuulumisia teille rakkaat lukijat:

 Meille syntyi toissayönä pieni kummityttö! Suloinen pikku rääpäle, peikkotukkansa kanssa <3 Käytiin eilen puoliltapäivin heti moikkaamassa tytttöä, ja nyt on tottakai kovat arvuuttelut päällä, että mikä kaverin nimeksi tulee, saas nährä! Ja tottakai, meikäläinen heti rupesi suunnittelemaan pikkuisen nimiäiskakkua...Hmm, jotain supertyttömäistä ja söpöä...:) Ollaan siitä onnellisessa asemassa Mikon kanssa, että meille tulee kuukauden sisään syntymään toinenkin pikkuinen kummilapsi, joten nyt elellään todella mielenkiintoisia ja tulevaisuuden toivoa täynnä olevia aikoja! :) Saadaan olla ylpeitä kummivanhempia, mikä passaa erittäin mainiosti, sillä omat lapset eivät edelleenkään ole seuraavana to do- listalla ;)

Perjantaina päästiin juhlistamaan mun setäni musiikkipainotteisia vihkiäisiä. Ilta oli erittäin leppoisa ja hauska, ja saatiin syödäksemme herkullista kalasoppaa ja aivan äärettömän hyvää saaristolaisleipää! Onneksi bongasin leivän tekijänkin, että pääsin kiittelemään häntä ihan henkilökohtaisesti. En oo ikinä niin hyvää saaristolaisleipää missään syönyt! Oli todella kiva päästä tapaamaan taas sukulaisia, sekä päästä jorailemaan livebändin soittamien rokkibiisien tahdissa. Ja oli muuten hienoa nähdä ja kuulla setämiehen, vanhan kunnon rokkikukon laulavan ! ;) Kaikinpuolin ilta oli onnistunut, kiitos vihkiparille, että saatiin olla mukana juhlistamassa teidän tärkeää päiväänne ja lämpimät onnittelut vielä kertaalleen <3

Tässä olikin nyt tärkeimmät kuulumiset tältä erää :) Ensi viikonloppuna meikäläinen suuntaakin kohti länsirannikkoa ystäväni luokse kyläilemään! Kiitos sinulle siellä taas ruudun takana! <3 Muistattehan vastailla taas tuohon kyselyyn, blogin oikeassa laidassa! (Ja muistakaa klikata vielä "VOTE" painiketta sen jälkee, kun olette valinneet mieleisen vaihtoehtonne! )

Pikapika

Lainasin suloiselta Pikachulta otsikon, joka kuitenkin kuvaa tätä kuulumispostausta hyvin. Ehdin juuri ja juuri tässä hengähtää hetken koneella ja raapustaa postauksen! Meillä tosiaan tuli 29.6. Mikon kanssa ensimmäinen vuosi täyteen avioparina, ja sen kunniaksi lähdettiin sunnuntaiaamuna Vantaalle, viihdekeskus Flamingoon, jossa vuosi sitten vietettiin myös pienimuotoinen häämatkamme.

Amarillossa nachojen kimpussa.

 Siellä käytiin keilaamassa, biljardia pelaamassa, syömässä, spassa, vähän lisää syömässä, hohtominigolfissa... Kovasti oli touhuttavaa, mutta ehdinpä käydä rentouttavassa vuolukivihieronnassakin, suosittelen lämpimästi!  Kotiuduttiin sieltä sitten tänään, ja nyt valmistaudutaan kovaa kyytiä huomiseen reissuun: Päästään vihdoin lähtemään sinne Savon suuntaan kesälomareissulle, joka aiemmin peruuntui töideni vuoksi.

Viime perjantaina meillä kävi kylässä hirmuisen kivoja vieraita, ja käytiin hakemassa tosta meidän lähellä sijatsevalta grilliltä kunnon mättösetit. Jälkkäriksi riipaisin tämmöisen muhkean suklaakakun, Kinuskikissan Baileys-täytteellä. Pakko sanoa, että ensimmäistä kertaa jouduin aavistuksen pettymään Kinuskikissan reseptiin, maku ei ollut ihan niin hyvä kuin odotin. Voi olla tietty leipurissakin vaan vikaa... ;) Oli kuitenkin todella hauska ilta, sillä seurauksella, että vatsalihakset oli hellänä nauramisesta. Syöpöttelyn lisäksi pelailtiin lautapelejä, JEE! :)

Nyt täytyy kuitenkin mennä pakkailemaan, Savosta tuliaisena tulee varmasti aikamoinen kuvasaalis, kuten viime kesänäkin...Heh. Gerbsulit jää vahtimaan kotia, ja gerbiileitä vahtimassa käy tätini, eli eiköhän suhteellisen turvallisin mielin voi taas liikenteeseen lähteä. Ahdistaa vaan jättää noita vanhoja poikia itsekseen, ne kun menee jo pitkällä yli 3 vuoden iässä...Snif...Toivotaan, että kaikki menee hyvin :)

Mutta palataan astialle sitten meidän reissun jälkeen, pysykää kuulolla ja muistattehan klikata tuota luin painiketta, luettuanne postauksen, kiitos! :) Pakko hei mainostaa vielä: Meitin facebook-sivulla on jo 102 tykkäystä! Ihanaa, Ihanaa, IHANAA! :)  Ootte aivan superrrr upeita! :)

(Jos jotakuta kiinnostaa, tässä olisi pari linkkiä, Hääpostaukseen ja viime vuoden Savonreissun postaus)

((Kävin sitten kurkkaamassa noita vanhoja postauksia, mihin niistä on kadonnu kaikki luin-klikkaukset?! :'( Hääpostauksessakin oli klikkauksia vajaa 30, ja nyt siellä on enää 6!!! :'( ))

Olipa kerran yyteri ja pääsiäinen 2014

Joku aika takaperin kerroin matkastamme Yyteriin, jonka teimme pääsiäisenä. No, viimeinkin siitä hulvattomasta reissusta tulee kooste :D Pikkuserkkuni N ja K keksivät, että tehtäisiin porukalla heidän isosiskolleen ja tämän miehellä häälahjaksi video, jonka teemana olisi Baywatch. Kuvasimme siis upean parodian Baywatchin 2. kauden alkutunnarista. Lopputulos oli ihan mieletön! :D

Eli, yllä olevasta videosta tehtiin oma versiomme, jota en nyt vieläkään täällä malta julkaista. Täytyy vähän vielä keskustella aiheesta asianomaisten kanssa ;) Kuvat puhukoot puolestaan päivän meiningeistä, sen voin mainita, että mikään helle keli ei todellakaan ollut ja saatiin osaksemme jokseenkin oudoksuvia katseita, kun hilluttiin bikinit päällä, barbien kanssa touhuttiin ja vielä kaupan päälle vielä kuvattiinkin sitä touhua ;) Ja heti kun kamerat sammut, hirvee hytinä ja tutina päällä. Heh. Oli se silti sen arvoista, todellakin! :D

Lähtötilanne, juuri saavuttu työpisteelle.

Osa esiintyjistä otti vähän lepoa ennen kuvauksia (Yksi rentoutui jopa ilman päätä...).

Sammakko ja alkuaaltojen kuvaukset.

Kameran asettelu on tarkkaa puuhaa.

Rantaelämää.

Rantavahdit työssään. 

Voitteko uskoo, että meillä oli hauskaa?! :D Me käytännössä oltiin tuolla koko päivä, aamu ysiltä tavattiin Kolmenkulman ABC:llä ja lähdettiin Poria kohti ja kotio päästiin... En edes muista aikaa enää, mutta koko päivä saatiin käytännössä vierähtään tällä reissulla. Ei siinä mitään, ymmärtäähän tuon, kun kerran niin kauas lähdetään kuvaamaan, mutta ai että, se EDITOINTI vasta aikaa vievää olikin :D Kuvauksista seuraavana lauantaina puoliltapäivin kokoonnuttiin meille editoimaan videoita. Editoitiin klippi kerrallaan, leikattiin oikean mittaisiks, säädettiin nopeuksia, valoja ja värejä... KUNNES, piti liittää koko setti yhdeksi videoksi. TADAA, Windows Live Elokuvatyökalu ei suostunut avaamaan omia tiedostojaan >_< Eihän meillä ollu siinä vaiheessa mennytkään kun semmonen 6 h.

Hoffalle alias Mitchille väriä pintaan.

Eikä sovi unohtaa Hoffan rintakarvoja!

Mitchin ihkut rintatuherot! Ja ideaaliside kunniaan :D

Noh, siinä välissä piti sitten käydä vähän tankkaamassa hampparilla itteemme ja hakee Ben & Jerryä jälkkäriksi, eikä mitään, koko juttu alusta. Jes, saatiin setti valmiiksi puolilta öin! :D Sitten kun keksittiin miten homma saadaan toimimaan, niin video valmistui ihan hetkessä, ja sattumalta oli juuri oikean mittainen, musiikkiin nähden! Ei meinaan ollu riemulla rajaa siinä kohti :D Ja kauhee täpinä siitä, että päästäis näyttään video häissä. Saatiin videotykki hääpaikalle, morsiammen kaverin kautta, pariskunnan kuitenkaan mitään tietämättä. Oli siisti hetki, kun video läsähti valkoselle seinälle ja oli ensiesityksen aika ;) No, harvoinpa sitä tulee omaa persettään nähtyä niin moninkertaisesti isonnettuna...! Ainakin suurin osa vieraista taisi ymmärtää meidän huumorin päälle, mutta mikä tärkeintä, hääparille tää oli kova juttu :D Lopulta kaikki siis onnistui ihan täydellisesti.

Muropaketista kopterikorttinsa saanut lentäjä vasemmalla ja oikealla puolestaan häärii Mitch Buchannon.

Vasemmalla Shauni McLaine, joka totesi, ettei hänelle sovi blondi tukka sitten alkuunkaan. Oikealla edustaa Eddie Kramer.

Eddie-raasulle iski kova nälkä. Poloinen näyttää siltä, ettei ole koskaan aiemmin saanu ruokaa. Oikeassa kuvassa näkyy, kuinka Eddie bongasi rannalta jonkun nevöhöödin palelijan. Noin lämmintä siä sit oli! Laitanpa pahuuttaan tähän loppuun pari extramateriaalivideoo :D

Minä kiitän N:nää ja K:ta, että sain olla tässä huikeessa projektissa messissä, hauskaa oli! Vastaavia juttuja odotellessa ;)

Vie minut vietellen vierelles sun...

Snif, meinaa alkaa poruttaa taas uudelleen kun  aloin kirjoittaan, ihan siis ilon ja onnen kyyneleitä :D Viikonloppuna oli minulle kahden tärkeän ihmisen häät. Anna "Minä en koskaan itke ilosta" Karoliina. Niin justiinsa, kirkossa kun urut alkoivat soida, vesiputous pääsi valloilleen. Morsian oli NIIIIIN kaunis, kuin Lumikki ja sulhanen todella komea, varustettuna hienoilla bootseilla! Siinä on ihmiset jotka on luodut toisilleen <3 Ja miten tyylikkäästi he sitten poistuivat kirkon pihasta ;)

 Okei, sekin vähän lisäsi liikutuksen määrää, että juhlasta puuttui yksi henkilö, ainakaan hän ei fyysisesti läsnä ollut. Morsiammen kummitäti, eli allekirjoittaneen äiti. Kun sitten valokuvattiin hääparia kummien kanssa, jäi kuvaan metkasti takariviin tyhjä kohta, ihan kuin yksi ihminen tosissaan olisi ollut näkymättömänä mukana...:)

Kuva äidistä paremmassa kunnossa nököttää meidän vanhan piirongin päällä.

Väistämättä siinä itsekin alkoi miettiä, että omista juhlista tulee tuota pikaa vuosi kuluneeksi, mihin tää aika on kiitänyt??

Kyseessä oli siis pikkuserkkuni P:n ja tämän sulhasen E:n häät. Mentiin Mikon kanssa juhlapaikalle jo perjantai-iltana valmistelemaan juhlia. Meikäläinen, yllättäen, pääsi tuhertamaan kakkujen parissa ;) Alkujaan kakkujen piti tulla toisaalta, mutta niiden tekijä oli pahaksi onnekseen sattunut saamaan Herra Yrjön kylään, joten eihän siinä kohtaa kakkuja pysty väsäilemään. Ei siinä mitään, sinällään helposti hääkakut saatiin väännettyä, koristeluissa avusti morsiammen pikkusiskot. Viimeisen kakun koristelun luovutin kokonaan pikkusiskojen niskaan. (Onneksi kakut olivat sokerimassalla kuorrutettavia, eikä kermapursotuksia!! :D). Tulipahan näillekkin henkilöille sokerileipuriuran aloitus ;)

Illalla yhdeksältä pääsin niitä vääntämään (Pohjat onneksi olivat valmiina!!) ja siinä kahden jälkeen yöllä kakut rupesivat olemaan valmiita :D Ei siinä sittenkään vielä ehtinyt nukkumaan hiihdellä, oli nääs tärkeitä bisneksiä valmisteltavana hääparin häälahjaa varten! Oltiin siis morsiammen pikkusiskojen, N:n ja K:n kanssa tehty hientsa video lahjaksi. Käytiin kuvaamassa se pääsiäisenä Yyterissä :D

Video oli parodia ja Baywatchin 2. kauden alkutunnarista. Baywatch on ollut olennaisena osana P:n ja E:n suhteessa, erityisesti siinä alussa ;)  Unille päästiin neljän kieppeillä ja herätys oli kahdeksan jälkeen. Parastahan oli, että kun pitkäkseen pääsi, ei siinä heti malttanut nukahtaakkaan, kun alitajunuta pyöritteli kaikkia ideoita, onneksi! Valmistelin seuraavan päivän vuorosanoja mielessäni. Toimin juhlissa sitten jonkinmoisena seremoniamestarina, heh. Sain puheet kuitenkin suunniteltua järkevämpään suunataan, mitä aluksi olin miettinyt. Oiskohan iskä ja äite ollut apuna?

Tämä 2 minuutin video sitten esitettiin videotykin kanssa itse hääjuhlassa yllätysnumerona :D Katotaan, pistänkö videon jossakin välissä tänne blogiinkin esille...Aika näyttää... ;) Ainakin kuvamateriaalia kuvausreissusta tulee tänne ilmestymään! Hääpariin ainakin homma upposi täysin, mikä oli tarkoituskin. Ruvettiin jo porukalla suunnittelemaan seuraaviakin kuvausaiheita :D

Kimppu oli morsiammen pikkusiskon K:n käsialaa.

Jotakin tuttua oli pöydissä olleissa maljakoissa....?

Joka tapauksessa häät olivat todella ihanat ja rennot. Meikäläisellä oli alkuunsa pieni perhosparvi vatsassa, jännäilin höpöttelyiden aloittamista, kuten aina, mutta kyllä se siitä sitten lähti liikkeelle. Mikko puolestaan hoiti musiikkipuolen. Perinteiset tanssihäät ei kuitenkaan ollut kyseessä, hääpari ei tanssinut ollenkaan, ja musiikki oli 80-luvun biisejä. P & E kun ovat semmosia kasarikakaroita ;)

Viehkeä, jo vanha aviopari ;) Tai sitten ei...!

Meikäläinen innostui juhlimaan normaalista poiketen vähän rankemmalla kädellä, heti kuin olin saanut juontohommani päätökseen. Ikävä kyllä se tuntuu vaikuttavan edelleenkin. Huoooooh! Sen siitä saa. Tarjolla oli mojito boolia, jota pikkusiskojen kanssa väännettiin, niin tulihan sitä sitten siinä maisteltua. Nyt tasan tarkkaa muistan, miksi en hirveesti alkoholin kanssa leiki!

Jotain tuttua löytyi myös nimikylteissä käytetyistä kartongeista...

...Kuten pöydillä olleista kaitaliinoistakin ;)

Mutta hauskaakin hauskemmat muistot näistä häistä jäi. En varmaan koko elämäni aikana ole nauranut niin paljoa, kuin menneenä viikonloppuna, ja meikämannen henkilökohtaisesti tuntevat tietävät, että se on aika paljon se! Meitä jäi juhlapaikalle pieni lössi yöpymään ja sen porukan voimin sitten juhlittiin puoli kuuteen saakka aamulla. Mää kävin tosin klo 2-3 välillä ottamassa siinä pientä välikuolemaa ja sen jälkeen nousin pirtsakkaana remmiin takaisin mukaan. Väitän kyllä, että taustalla olleiden parin tunnin yöunilla oli vaikutus myös tilanteeseen, ei pelkällä alkoholilla. En kuitenkaan sitä boolia ihan hullunlailla kurkkuuni kaatanut.

 Polvet kiittävät, sattuneesta syystä. Juhlia varten ostettu uusi mekko on likaisena, tuli siis pesulakeikka (Sama juttu kyllä K:lla, en ollut siis ainoa, hah!). Nukuttuja tunteja tähän viikonloppuun ei mahtunut ihan liikaa. Maha kipeenä nauramisesta. Päätäkin meinaa edelleen särkeä. SILTIKIN, fiilikset viikonlopusta on hemmetin loistavat. Vielä kerran, suurensuuret onnittelut ja isot kiitokset ihanalle hääparille, sekä kaikille muille asianomaisille!

Tuuletettiin K:n ja Mikon kanssa hääparin kunniaksi tekemällä komeita polviliukuja, paljain polvin. Näihin nerokkaisiin ideoihin ei tarvita edes alkoholia. Ollaan muuten vaan niin kamalan fiksuja ihmisiä ;)

Koko mekko on kauttaaltaan tahroissa...Multa löytyy muutenkin aina koko viikon ruokalista vaatteista.

Mekko kokonaisuudessaan.

Kauniit metsänhenki kengät, jotka olivat kuitenkin mulle liian isot. En pystynyt käveleen näillä olleskaan, vaan ne lensivät kaaressa pois jo kirkon pihalla. Tepastelin siis autolle varpasilteeni. Onneksi mukana oli myös ballerinat, joilla loppu ilta hurahti, ainakin siihen asti että villasukat ilmestyivät jalkaan :D

Voitteko muuten kuvitella sitä ketutuksen määrää kun viikonlopun kuvaukset hoidettiin digipokkarilla...? Tottunut siihen järkkärillä leikkimiseen, niin ei hittolainen... >:(

Häiden yhteydessä tuli luonnollisesti tavattua muitakin sukulaisia. Sain juhlien yhteydessä tädiltäni Lululta hänen äitinsä, eli mummuni tekemiä pieniä...pöytäliinoja? Mikä olisi oikea nimitys...? No, kuitenkin, tässä kuvaa yhdestä niistä, joka pääsi heti meidän bamburuukkun alle edustamaan:

Ja arvaatteko mikä kamala ikävä mammalla oli näitä lyhytkarvaisia mölliäisiä? Jätkät viettivät rattoisan viikonlopun 2. kodissani, tätini luona maalla.

Ikävä on oletettavasti ollut molemmin puoleista, sillä nyt tämä meidän läskipalleromme Make roikkuu mun lahkeissani käytännössä koko ajan...Voi reppanaa. Ei, mamma ei ole nyt lähdössä yhtään mihinkään.

Ps. Lupasin tädilleni laittaa kuvan äidin aikanaan 50 v. lahjaksi saamasta taulusta, joten täältä pesee, kuva on peräisin äidin 50 v. juhlista: