Mikä on kun ei taidot riitä...?

No terve! Huomaatteko kuinka ulkoasu on TAAS kerran päivittynyt? Teitä tuskin tökkii yhtään niin pahasti tää ulkoasu asia,  kun mua itteeni. Se tunne, se kauhea kriisi, kun periaatteessa on tyytyväinen johonkin lopputulokseen, mutta silti on tunne, että jos sen kuitenkin vois tehdä paremmin. Eikä tää blogi ole poikkeus siinäkään. Muutenkin elämässäni koko ajan löydän jotain paranneltavaa, johon yksi käytännön esimerkki on meidän kämpän sisustus. Oon joissakin asioissa turhan pedantti, ja sitten kun en suoriudu oman vaatimustasoni mukaisesti, asiat jää kalvamaan ihan kamalan paljon. Haluan tehdä kaiken täydellisesti, tai sitten on vaan parempi antaa kokonaan olla. ARGH. Rasittavaa!

Ja kuitenkaan mulla ei ole muita kohtaa mitään suuria odotuksia/ vaatimuksia, esim. toisten kotona vieraillessa. Vaikka itselle oman kämpän ulkomuoto on hemmetin iso asia, en kuitenkaan odota, että muillakin pitäisi olla just minuutti sitten imuroidut lattiat ja pyyhityt pölyt. Jos vierailukohteen emäntä/ isäntä pahoittelee epäjärjestystä, en yleensä ole edes huomannut moista. Enkä kyttää muiden kotona sitäkään, että onko se matto nyt just suorassa, ja onko ne perhanan mariskoolit aseteltuna just oikein, mitä omassa kodissani teen. Päinvastoin, löydän aina muilta asioita, jotka on paremmin ja hienommin kuin itsellä. Ja sitten iskee taas se kriisi ja ideoita rupeaa pulppuamaan. Enkä kyllä usko, että kukaan meilläkään katselee sitä, jos ne kynttilät eivät ole aivan suorassa rivissä, mutta tämmöset pienet asiat häiritsee meikäläistä.

 Sisustus oli vaan helppo esimerkki, mutta ikävä kyllä tää ongelma koskee kaikkia osa-alueita mun elämässä, eikä ainakaan vähäisimpänä esille nouse onnistuminen kakkujen kanssa, niissä on AINA jotain omasta mielestä vialla :D Siinä ehkä yksi syy, mikä estelee mua luomasta itselleni toiminimeä, jonka kanssa alkaisin sitten kakkuja tekeen ihan oikeesti työkseni...?

Ihmissuhteet, no, niissäkin on omat kiemuransa. Haluaisin kovasti olla koko ajan tekemisissä läheisteni kanssa, mutta sitten tulee se angsti. Jos omasta mielestä vaikka sanoi tai teki jotakin hassusti, kun edellisen kerran tavattiin, niin kynnys sopia seuraavasta tapaamisesta nousee. Kun ei kehtais häiritä jatkuvasti, jos niillä jäi vaikka huono maku suuhun edelliskerrasta, tai muuten vaan roikun turhan tiiviisti...

Enkä nyt tarkoita tuolla äskeisellä hassulla sitä, että kompastun, tai en tiedä mikä on Etiopian pääkaupunki, koska tuollaisissa tilanteissa osaan nauraa itselleni ja that´s it. Jos taas tulen sanoneeksi jotain, mistä joku saattaisi edes pienellä todennäköisyydellä ottaa itseensä, tai unohdan vaikkapa kätellä kun "pitäisi", vedän siitä kauheat pultit itelleni, ja sitten Mikko saa taas pari päivää kuunnella kitinää kuinka hirveen huono ihminen oon kun sanoin / jätin sanomatta tai tein / jätin tekemättä jotakin.

Tää taas kuulostaa siltä, että olen itse tosi pikkumainen ja otan helposti itseeni toisten kommenteista. Väärin. En siinäkään odota muilta samanlaista tuskastelua, kuin itseltäni. Ainoa asia, missä ihmissuhteissa olen hemmetin tarkka, on rehellisyys. En voi sietää valehtelua ja lupausten pettämistä. Koska, ikävä kyllä olen aika hyvä haistelemaan ihmisten puheiden paikkaansa pitävyyttä ja mielialoja. Yleensä en näytä sitä ulospäin, jos havaitsen puheissa jotakin epäkohtia, vaan hiljaa pääni sisällä muodostan ihmisestä oman arvioni, jonka mukaan mietin, minkälaisissa asioissa ko. ihmiseen kannattaa luottaa.

Nyt tuli itseanalysointia harjoitettua, mutta toivottavasti kenellekkään ei tullu nyt kovin pahaa kuvaa musta, koska kyllä mää eniten oon tämmönen vähän pöhkö ja elämäniloinen ihminen :D

Nyt ollaankin jännän äärellä, mulla ei ollu mitään ideaa, mitä kirjoittaisin, kun tämän bloggerin avasin, mutta niin sieltä alitajunnasta kuitenkin purkautui esille jotakin. En kuitenkaan osaa enää jatkaa tästä mitenkään, enkä oikeastaan osaa lopettaa tätä postausta fiksusti, joten päätän tämän tälläin töksähtävästi. TÖKS.

(Kuvat ei luonnollisesti liity tekstiin oikeastaan millään tavalla, kuten ehkä havaitsittekin ;) Kuvailin piskejä viime viikonloppuna, kun oltiin mummolassa :D )

(Ja nyt toi Luin- nappi lähti hornantuuttiin! Joten tyypit, toivottavasti toi kommentti puoli vilkastuu... ;) )