perjantai 30. elokuuta 2013

LiibaLaabaa






Ei mulla varsinaisesti mitään asiaa ollu :D Kunhan teki mieli päivittää ja pistää kuvia. Nälkä on, mutta koneen äärestä on nyt niin kamalan hankala nousta! Huoh. 
Viime viikolla, pe-la välisenä yönä, mulla selkä sano sopimuksen irti (Ei, se ei ole syy, miksi koneen äärestä on niin vaikea nousta ;)), ja se kettuilee edelleen + sain kaupan päälle lenssun. Eilen sitten kävin lekurille näyttään selkääni ja sain tuhdit mömmöt, että johan pitäs parantua. 

Kiire ois, meinaan kotona oleskelu loppuu vihdoin! Ensi maanantaina, aloitan työkkärin järjestämän kurssin. Muurarin, talonrakentajan ja pintakäsittelijän työhön pääsee tutustuun. 

Itsellänihän tähtäimessä on tuo pintakäsittelijän homma. Jos homma vastaa vähääkään odotuksia, lähden opiskelemaan pintakäsittelijäksi. Jos taas ei, sitten mietitään seuraavaa siirtoa :) Hyvä tuollainen kurssi, ettei tarvi lähtee soitellen sotaan, opiskeleen arvalla, olisko tämä hyvä ala. Kurssi kestää n. pari kuukautta ja siihen sisältyy pätkä työharjottelua. Jaiks ;)

Nyt hyvällä fiiliksellä viikonloppua kohti! Ainoa asia, joka tällä hetkellä harmittaa, on se, ettei Mattiloiden keikkoja ole hetkeen inhimillisen matkan päässä. Seuraavan kerran, Anne olis Somerolla, vasta lokakuussa. Hmh. Siellä ei ole ikinä tullut käytyä, joten senkin puolesta, olis kiva päästä tsekkaamaan se lava. Onneksi kuitenkin marraskuussa on luvassa konsertti, Tamperetalossa, jossa Anne on mukana :) Suomi-iskelmän helmet siis! Muutkin artistit loistavia, joten enemmän kuin mielellään sinne menee!

Ja hei, huomasitteko Mikin ja Maken käheet huivipannat? Oli ihan pakko saada tommoset. Mikko ei tykännyt kylläkään yhtään... ^-^ Aika harmittomat noi kuitenkin on!! :D Ei noi piskit ollu moksiskaan niistä, eli silloinhan ei mitään ongelmaa ole ;)

Ja VIELÄ, olisko kellään heittää hyvää harrastus ideaa syksylle? Ja missä olis? Syksyisin tekee mieli aina aloittaa joku harrastus... Lähinnä liikunnallinen/musikaalinen siis. Tanssia, laulua sählyä, joogaa...? Vai oonko han jo ihan totaalisen myöhässä asian suhteen ;)  Hipulihei ja moi!!

maanantai 26. elokuuta 2013

Vielä on kesää jäljellä...

Omin pikku kätösin tehty kesäkassi.

Tällä kertaa käytettiin jo hivenen kulunutta otsikkoa, mutta se sopi tämän kertaiseen, kuin nappi takkiin! 
Eilistä, ihanan kesäistä päivää, oltiin viettämässä Mikon enon luona. Kuvituksesta vastasi jälleen uskollinen, puoli rämä Samsung Galaxy S2!






















Samaisessa paikassa elelee myös perhoskoira Tipsu. Aluksi Miki ja Make oli turhan innokkaita tutustumaan, niin, että toinen vähän säikkyi. Poitsut otti pian opiksi ja loppu päivä sujuikin ihan hyvin, vaikka Tipsu viihtyikin enemmän omissa oloissaan. Ainakin perhoset sai taas vapaana kirmata (tai löhötä ja syödä heinää) mielin määrin :)

























Mutta voi jestas sentään, miten isoilta roikaleilta meidän perhoset näyttää Tipsun rinnalla. Tottakai kokoeroon vaikuttaa sekin, että Tipsu on narttu, mutta ikävä kyllä, noiden jätkien ylipainon huomas vielä selkeemmin...Nyt onneksi on paino pysyny sinällään kurissa, ettei ainakaan ole noussut, muttei sitä positiivistakaan kehitystä ole tapahtunut. *Itkupotkuraivarit*


























Mikiä ei saa kylä pysymään paikoillaan, vaan sen on päästävä leikkimään koko ajan. Voiko koirilla olla ylivilkkautta? Vai onko se vain normaali perhoskoira? Ja Make sitten epänormaali? :D Sekin leikkii kyllä, mutta ei niin jatkuvasti ja vauhdilla kuin Miki. Make nauttii ruohikossa kellimisestä ja nurkkien nuuskimisesta.



Illalla kotimatkalla jäimme vielä hetkeksi Mikon vanhempien luokse kahvittelemaan ja päivälle saatiin vielä toinen koirakamutski. Pomerian nimeltä Mango :)


Ja tähän loppuun vielä tulevan syksyn tukka-lookin esittely. Joka syksyinen traditio on leikata otsatukka. Harjoittelen tässäsamalla huulipunan käyttöä, ei meinaan ole aiemmin kuulunu kyseinen tavara mun meikkipussiini. Lisäksi päällä on, hiljattain tilattu, sifonkipaita by H&M, jollaisia tuntuu kaikilla olevan. Toi on ihanan rento vaihtoehto, voi olla vaan murehtimatta mahamakkaroista :D Ja se ois MUIKKU. (Noi valokuvakehykset odottelee edelleen kuviaan, ja tulostin musteitaan...)



torstai 22. elokuuta 2013

Siivouksen jälkeen...


































Joo, kuvaus lähti JÄLLEEN  kerran lapasesta. Siivouksen jälkeen on aina niin hyvä fiilis olla kotona. Joissakin blogeissa on näiden nukkekotimaisten kuvien moitittu olevan paremman ihmisen leikkimistä tai sanottu antavan valheellisen kuvan arjesta, kun on liian siististi kaikki. Vaaditaan kuvia rosoisesta arjesta.

 Itse en koe omalla kohdallani sen olevan kumpaakaan, ja hipstereiden moitteidenkin uhalla haluan jakaa näitä sisustuskuvia. Olen vain iloinen siitä, mitä olen itse saanut aikaiseksi ja haluan jaksaa sen teille. Se ei ole esittämistä, kehuskelua tms. Puhdasta iloa vain. Eiköhän kaikki tiedä ilman blogikuviakin, minkä näköistä kotona perusarkena on, JOKAISELLA on, silloin kun on edellisen kerran siivottu pari viikkoa sitten.

Yksi syy miksi tykkään laittaa kuvia kodistamme nettiin, on se, ettei meillä käy tarpeeksi vieraita! ETTÄ VINK VINK VAAN KAIKKI TUTUT!! :D Saisin hyvän syyn taas laittaa pöydän koreeks. No, kohta ainakin revitään leipomisoikeus Maken synttäreiden myötä ;) Kyllä, meillä juhlitaan koirien synttäreitä. Meitin lapsukaiset <3

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Pohdintoja

Kääk! Tää on niin mua! Blogi on hädin tuskin kaksi kuukautta ollut pystyssä, ja nyt on jo liuta parannus muokkauksia mielessä. Ei siinä, hyvähän se on kehittyä koko ajan, mutta kun se menee mulla aina överiksi. Edellisessä postauksessa kyselin kuvien koosta. Päädyin siihen, että teen isoilla kuvilla tästä eteenpäin. Sain pari mielipidettä kuulla asiasta ;)
Aluksi ajattelin muuttavani kaikki vanhatkin kuvat isoiksi ja aloitinkin suurentamisen...Kunnes ajattelin, että ei, ei se toimikkaan ihan niin kaikissa. Sitten kuitenkin päädyin osan muuttamaan...Argh, inhoan tätä kun mieli vaihtuu ja mikään ei sen jälkeen tunnu enään hyvältä. Näinkin pienessä asiassa. Sama juttu muussa arkielämässä, pienet asiat saavat turhan suuret mittasuhteet. 
Nyt kuitenkin kuvat jäävät näin, miten ne juuri säädin ja tulevaisuudessa ne tulevat kaikki isoina. Tämä on lähinnä tämmöistä itsensä vakuuttelemista ja pähkäilyä, ei niinkään ehkä teitä kiinnostavaa. No miksi sitten pitää kirjoittaa ja julkaista tämmöstä?? Emmä tiä! Tuntuu, että kaikkeen pitää aina antaa joku selitys. Nyt korvissa rupee surisemaan tää kuva-aihe.

Muita muutoksia? Hmm. Tätä blogia pystyttäessä ajattelin pitäväni tämän "sivuttomana", eli ei olisi blogin omia, sisäisiä lisäsivuja. Nyt siinäkin se mieli sitten tuntuu muuttuvan. Jos kuitenkin laittaisin itsestäni jonkun pienen esittelyn? Ja josko elukoista omansa? Ehkäpä vielä jokin tapahtumakalenterin kaltainen..? Eipäsjoopas. Esittely itsestäni ja elukoista oli jo edellisessä blogissa. Nyt esittelyt toteutuisivat kenties eri tyylisesti, kiinnostavammalla tavalla? 
Sitten se tapahtumakalenteri. Yllättävän monissa blogeissa olen huomannu, että ihmiset kirjoittelevat ylös julkisia tapahtumia, joissa kenties käyvät. Semmoista tekisi mieli myös itsekin. Se kuitenkin on kaksipiippuinen asia. 

(Mulla tuntuu olevan kyllä tavattoman mielenkiintoinen elämä, kun täytyy näin paljon blogin ylläpitoa pähkäillä ;))

Sitten tämä sivun gadgettien asettelu. En löydä millään mieluista järjestystä tähän! Buu! Nyt sain koodailtua jotenkin mystisesti, omalla, oudolla tyylilläni Bloglovinin ja Blogilistan kuvakkeet omanlaisiksi :D No se on kiva, että ne onnistu, mutta jotenkin ne ei istu tänne. Siksi täytyis kaikkia juttuja tästä fiksailla...Voivoi.

Tunnistaako kukaan itsestään edes piiiiiikkkiriiikkisen samanlaisia piirteitä? En suostu uskomaan, että olisin ainoa tämmöinen juupaseipäs-mikääneiolehyvin-hössö! :D Tämän jupinan jälkeen voisin kertailla viime päivien kuulumisia. Uusia kuvia (jotka olisivat hyviä), ei tekstin kaveriksi juuri ole laittaa.

Viime maanantaina siis kotiuduimme Itä-Suomen visiitiltämme. Tiistaina kävimme mopoilemassa Hämeenkyrön suunnalla Mikon serkun ja tämän avokin kanssa :) Alkumatka meni hyvin, mutta puolenvälin jälkeen alkoi sade ropista niskaan. Vähän jänskätti kyllä siinä kohtaa, mutta hyvinpä selvittiin kotio.

Keskiviikkopäivä kului erinäisiä asioita hoidellessa ja illalla lähdin ystäväni kanssa, hänen perheensä kesämökille. Aivan ihana paikka, ei voi muuta sanoa :) Saunottiin, pelailtiin ja ennen kaikkea syötiin. Oli pikkuisen turvoksissa maha siitä mättö määrästä :D Torstaina iltapäivästä sitten kotiuduimme.  Torstai iltana lähdettiin Mikon kanssa vielä mummolassani käymään.

Perjantai ilta meni Mikon auton jarrupalojen parissa ja saunoessa Mikon vanhempien luona. Mä oon kyllä semmonen ihminen, että saunoisin mielelläni vaikka joka päivä. Ehkä sitten, kun on se omakotitalo joskus...:) 

Eilen, lauantaina käytiin tuhlaamaan miljoonia ruokakauppaan. Innostuin todenteolla uusien ruokalajien kokeilusta ja nyt on ruokaa kevyesti pariksi viikoksi. Ja hei, aika terveellistäkin vielä! 
Eilen illalla, lähdimme ystäväni kanssa Teerenpeli Teaseen. Tapahtuman facebook sivuilla sen kuvaillaan olevan kuukausittainen burleskiklubi tampereen sydämessä. Oltiin ensimmäistä kertaa kyseisessä illanvietossa mukana. Mukana burleskiesiintyjien lisäksi oli taikuri & mentalisti Jose Ahonen ja Velikullat- bändi.

Vaikutuin niin, että tulevaisuudessa aivan varmasti menen uudelleenkin. Tänä vuonna on vielä kolme Teerenpeli Teasea tiedossa. Syys-, Marras-, ja Joulukuussa. 
Esiintyjät olivat huippuja, mutta omalta osaltaan fiilistä nosti se, että suurin osa ihmisistä oli rohkeasti pukeutunut hieman näyttävämmin. Tuntui kotoisalta, ikään kuin olisi ollut omiensa parissa ;) Itsehän olin liikenteessä kellomekossa. Kellomekkoni tekijä, Olivia Rouge oli myöskin yksi esiintyjistä eilen. Muita burleskiesiintyjiä olivat Pepper Sparkles, Miss Acrolicious sekä Dahlia DarkStorm.


Hei, jos haluat tilata itsellesikin kellomekon, menehän tsekkaamaan OliviaRougen verkkokauppa :)

tiistai 13. elokuuta 2013

Itä-Suomen visiitti


Tänään ohjelmassa olisi pienen matkakertomuksen tapaista... :) Olimme käymässä Mikon "Tätilässä", Itä-Suomessa siis. Lähdimme viime perjantaina ja tulimme eilen, maanantaina. Reissu sinne kuuluu joka kesään, samalla tavalla kuin vaikkapa uiminen ja grillaus. Lisäksi talvella on sitten toisen reissun vuoro aina :) 

Laskeskelin tässä, että ensimmäistä kertaa kävin em. paikassa 6 vuotta sitten. Huii, aika on mennyt nopeasti. Ajattelin ekoilla reissuilla, että jos nyt vielä ensi vuonna pääsisi käymään. Olimme kuitenkin vasta päässeet yläasteelta ensimmäisen reissun aikaan, eikä ollut niinkään takeita siitä, että pyörisimme edelleen yhdessä jokusen vuoden päästä. Kas kummaa, olemmekin naimisissa :D Elämää ei todellakaan voi etukäteen käsikirjoittaa.

Nyt teitä on kuitenkin varoitettava, kuvia meinaa puskea sitten aikamoinen satsi täältä! Kyllähän te sen kestätte, eiks jeh? ;)

Jos reissu on meille ihana, niin en tiedä mikä olisi oikea adjektiivi kuvaamaan Mikin ja Maken riemua. Ne on ihan haljeta siitä onnesta, kun pääsee juoksemaan vapaana, periaatteessa mihinkä aikaan vuorokaudesta tahansa.
Ainoa miinus puoli tuossa  vapaana juoksentelussa on pitkä heinikko. Tarkemmin sanottuna ah, niin ihanat kusipäät alias punkit. 
Yksi sellainen löytyi Make reppanan otsasta tänään! Onneksi on tarvittavat välineet niiden poistamiseen likellä, sellainen lasso meinaan. On tosi kätevä vehje! Inhotus maksimus kyllä kun sen palleron löytää. Yak. Punkit, paarmat ja raitapaidat (lue: ampiainen, kimalainen, meihläinen jne.) on mun kammotuslistani yläpäässä :D Hämähäkit sun muut öhkiäiset ei meinaa mitään, mutta noi em. on ihan kamalia!! Onneksi niitä ei tänä vuonna ihan kamalasti ole ollut häirittemässä!



Mikko pääsi leikkimään metsuria reissun aikana myös. Sahatun puun haju on muuten ihana. Samaa kategoriaa, kuin vastaleikattu nurmi. Niissä on jotain tosi suomalaista mun mielestä. Kyllähän muuallakin maailmassa puita sahataan ja nurtsia leikataan, mutta jotenkin se on mun mielestä suomalainen tuoksu ;)


Positiivinen ylläri oli, että piskit ei moottorisahan äänestä ollut moksikaan. Olis vaan kiinnostanu vähän liiankin kanssa mennä siihen viereen katteleen. Mutta kun ei, niin julmana kielsin pieniä, uteliaita koiria menemästä liian likelle. Sitten katteltiin kauempaa korvat sivulle taittuneena :D Noiden korvien asento kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. 

























Keli ei meitä suuremmin suosinut. Jatkuvasti satoi enemmän tai vähemmän. Välissä saattoi olla jopa puolen tunnin tauko, mutta paikat oli silti märkänä. Muuten sen märkyyden kanssa olis ehkä voinut elääkin, mutta noiden yksien otusten turkit. Koko ajan sai pukea kylpytakkia niskaan, kun sisälle tultiin.  Ja se haju, märän koiran haju on niin hurmaava, että... ;) 



 Sisällä tuli vietettyä siis aikaa suurimmaksi osaksi. Onneksi tekemistä kuitenkin oli :) Ristikot on ihan mun bestiksiä tällä hetkellä. Muutenkin siis. En mää mikään haka näissä ole, mutta hauskaa ajankulua ovat :D


Omaksi-iloksi-räpsyjä kertyy näillä reissuilla suuret määrät.  Varsinkin sateen avustamana näistä sai, mun mielestä ainakin, ihan nättejä. Noi pisarat on niin kauniita kasveissa :)


Täällä oleellisena osana on myös ollut veneily. Kumpikin meistä viihtyy tosi hyvin järvellä. Ennen illat meni uistellessa, mutta nyt on jokunen vuosi annettu fisujen olla rauhassa. Osittain sen vuoksi, ettei niitä kaloja raaski sitten teurastaa ja osittain siksi, ettei ole kalastuslupia hommattu :D
Veneily on kuitenkin itselläänkin jo ihanaa. Miki ja Make ei ole kertaakaan olleet mukana, mutta nyt varauduttiin: hommattiin niille omat pelastusliivit. Sitten päästiin koko perhe selälle ;)

Pelastusliivt ostettiin Mustista & Mirristä ja ovat Rukan valmistamat. Mikko olis halunnut ottaa toisen merkkiset, Mikille keltaisena ja Makelle pinkkinä, meidän plösölle kuulemma olis oikein :D Siihen mä en kuitenkaan suostunut, ei meidän epätäydellisyyttä saa liikaa kiusata (Joo, ei se taida ite siitä väristä mitään ymmärtää). Päädyttiin sitten lopulta näihin :D Hieman yllättäen, pojat ei pistäneet pahakseen liiveistä. Olin varma, että reaktio on järkyttävä loukkaantuminen ja häpeily, mutta ei. Ehkä ne on tottunut jo pikkuhiljaa "vaatteisiin", löytyy kylpytakit, hupparit, tonttupuvut, heijastinliivit, puvunliivit jne... :D Vaikkei kylpytakkien lisäksi muilla ihan hirveesti ole käyttöä.

Huomatkaa tämä meikäläisen rento landelook ;) Vähän harmitti kun järvelle piti pakata ittensä kauheisiin vaatekerroksiin. Oli toppia, pitkähihanen, hupparia, sadetakkia ja pelastusliviä... :D

Järvellä mulla karkasin taas kerran kameran kanssa mopo lapasesta. Kauhea valinnan vaikeus oli, että mitä kuvia tänne blogiin päätyy :) Kaikki oli olevinaan niin hyviä piskien osalta.





Miki nautti veneilystä silmin nähden, mutta Make ole vähän vaisuna. Ei se pelosta halkeemaisillaan ollut, mutta näki, ettei veneessä olo ole sen lempi puuhaa. Jännä sinällään, Make on näistä kahdesta kovempi uimaan. Miki pysyttelee ihan matalalla ja nyppii kasveja, kun taas Make käy kunnolla uimassakin. Karvainen lahna ;) Mutta nyt kuvahyökkäys järveltä!







Mikiä rupes risoon joku Makessa paluumatkalla (toiseksi alimmainen kuva, huom. korvat!). Ilmeistä näkee, että nyt on tiukkaa keskustelua meneillään. Tiedä sitten mikä tuli, kauhee murina molemmilla. Onneksi tilanne rauhottui ja loppumatka meni taas sovussa.
Sää jatkoi vaan synkkänä olemistaan, ja siitä huolimatta päätimme olla hurjija ja grillata :D Eääh, eihän kunnon suomalainen pientä sadetta säiky kesällä, varsinkin jos grillausta on tiedossa!


(Postaus on jo loppupuolella, jaksakaa mukana vielä hetki!) Mitäs kaikkea muuta me touhuttiin? No, leikittiin meidän pikkumopolla! :D  Minicrossilla siis. Muutama vuosi samaisessa paikassa saatiin varsinainen neronleimaus, ostetaan minicrossi. Kumpikin oli sellaisesta rälläyspyörästä haaveillut. Lähdettiin sitten hakeen sitä kuopiosta. Liikettä en kyllä enää pysty muistamaan...Hauska peli kuitenki. Vaikka sillä vain muutamat kerrat vuodessa ajellaan, on se kovia kärsinyt. Milloin Mikko keuli sen ympäri ja milloin allekirjoittanut vetäs puutapäin jne... :D Silti se jaksaa palvella edelleen!



Joojoo, ei ollu tossa kohti kypärä päässä, tiedetään! Ja voi morjes noita mun ilmeilyitäni...
Mopoilu ja veneily olivat kyllä yhdet kohokohdat reissussa. Siltikin, se aktiviteetti, mikä vei eniten aikaa, oli Mikin ja Maken viihdyttäminen. Niiden kanssa leikkiminen on niitä harvoja asioita mitä jaksan uudestaan ja uudestaan. Oon semmonen tuuliviiri, että innostun jostakin asiasta tosi paljon ja nopeasti, mutta yhtä pian se sitten lässähtääkin. Eläimet on kuitenkin niin isossa osassa mun sydämessäni, että niiden kanssa jaksaa vaan touhuta.


Ja hei, yksi traditio meillä tuntuu olevan, Itä-Suomen reissuja ajatellen :D Nimittäin, ollaan joka kerta ostettu uusi lelu matkan kunniaksi pojille :D Ja tällä kertaa se oli toi vempele, mikä mun käsissä tossa näkyykin.



Maanantaina sitten tosiaan palailimme kotiin, vähän vetkuina, mutta iloisina kivasta viikonlopusta. Oli jotenki maailman lopun meininki matkalla! Pilvet oli kumman uhkaavan oloisia :D Vaikka yksi salama vain saatiinkin matkalla.

Tähän loppuun pieni galluppi, olisin iloinen jos edes yksi vastaisi siihen: Onko luettavuuden kannalta parempi, että kuvat ovat tälläisiä isompia, mitä tässä tekstissä on, vai sellaisia pienempiä, mitä on aiemmissa ollut? Mitä tuumitte? :D

Tästä tekstistä tuli ehkä kaikkien aikojen pisin postaukseni, mutta toivottavasti mahd. moni on jaksanut loppuun asti :) Kiitos teille <3