torstai 30. heinäkuuta 2015

Rhodos 19.- 27.7.2015 osa 1/2

Kuten otsikosta näkyy, meikäläiset on taas ollu reissun päällä. Tänäkin vuonna etelänmatkamme suuntautui Kreikkaan (Viime vuoden reissu Nidriin löytyy tästä ja tästä ). Tällä kertaa reissun löytyminen tuotti enemmän pään vaivaa kuin viime vuonna, mutta lopulta löydettiin sopiva matkakohde itellemme, ja sehän oli siis reissu Rhodoksen saarelle, Rhodoksen kaupunkiin, vähän vielä tarkennettuna: Tuuliselle rannalle. Oltiin tien päällä jälleen isoveljeni ja tämän naisystävän kanssa, ja koko porukka oli yksimielinen siitä, että oli ehdottomasti hyvä, että oltiin nimenomaan Tuulisen rannan puolella, eikä siellä Ellin rannalla. Ellin puolella oli paahtavana kuuma, eikä rannalla oloa voinut varsinaiseksi nautinnoksi kehua, mutta Tuulisella puolella olot oli mitä mainiommat, mitä nyt pieni ihon korventuminen haittasi osaa seurueesta. Maailmankirjat meni sekaisin, ja meikäläinenkin onnistui polttamaan itsensä, tosin vasta torstaina, jolloin oli takana pitkä päivä vesipuistossa.

Meillä oli lähtö sunnuntaina 19. päivä, ja kone nousi ilmaan vasta iltapäivästä. Ennen Helsinki-Vantaalle suunnistamista vietiin luonnollisesti jätkät hoitoon tädilleni, ja sen jälkeen käytiin noukkimassa matkakaverit kyytiin.

Jätkät sai jonkinmoise kärähmän aikaiseksi takapenkillä menomatkalla, ja huomaatteko kuinka uskottavan hurjalta Make näyttää tässä? Miki viis veisas Maken uhittelusta.

Keli Suomessa oli luotaan työntävä, onneksi tässä vaiheessa tiesi pian pääsevänsä aurinkoiseen paikkaan. 



























Perillä oltiin suhteellisen myöhään, eikä ekalle illalle oikeastaan kuulunut muuta ohjelmaa, kuin lähimmän ravintolan etsiminen ja äkkiä syömään.



Seuraavana aamuna kun oli taas akut ladattu täyteen ja hyvä aamiaisbuffetti vedetty napaan, jaksoi lähteä rannalle. Heti alkuunsa jo totesimme, että hotellimme allasalue oli käytännössä mitään sanomaton, joten siellä emme aikaa kuluttaneet juuri lainkaan. Kerran taisimme siellä käydä pulahtamassa...Ja sekin hyvin hätäseen. Ranta oli todella likellä meitä, hotellin ja rannan välissä oli vain tie ja heti alkoi pehmeä (JA polttava) hiekka, joten siellä me sitten päivämme kulutimme.

























Päivien kaava suunnilleen toisti itseään: Yheksän jälkeen aamiaiselle -> Rannalle -> Välipalalle -> Kaupoille -> Korttipelejä partsilla -> Iltaan valmistautuminen -> Illalliselle.



























Sen kyllä sai huomata koko ajan, että oltiin Tuulisella rannalla, mikä ei alkuunakan ollut huono asia, päin vastoin, ihana lämmin tuuli kävi jatkuvasti, enkä ainaka minä palellut kertaakaan. Tosiin, enpähän mä kovin helposti muutenkaan palele.






Ai että sitä ihanaa lämpöä...Niitä mielettömiä aaltoja, joissa sai lillua pitkät tovit...JA sitä syömistä. Kyllä toi viikko etelässä on niin hienoo, ettei hyvä tosikaan. Poiketen viime vuoden matkakertomuksesta, en tähän kertomukseen erittele päiviä. Meillä oli tosi leppoisat päivät, eikä sillä tavalla oltu suunniteltu tekemistä. Mentiin vähän fiiliksen mukaan. Erityisesti alkuviikkoon, jota tämä postaus käsittelee, ei sisältynyt mitään sen kummempaa aktiviteettia, muuta kuin vanhassa tuttujen tapaaminen syömisen merkeissä ja vanhassa kaupungissa piipahtaminen.








Kyllä tolla reissulla aika paljon tuli "kuntoiltua". Tuli käveltyä ja kavuttua portaita tosi paljon ja sen lisäksi aaltoja vastaa painiminen käy aika hyvin treenistä. Ei sillä, että tätä reissua erityisemmin kuntoilun kannalta olisin ottanutkaan.. :D Pois se minusta!






Mut mykisti kyllä nää Rhodoksen kaupungin kadut: Kaduilla oli TODELLA, TODELLA pitkiä matkoja, selvästi käsityönä tehtyjä pätkiä. Noitan meren pyöreäksi hiomia kiviä oli aseteltu tarkasti erilaisiksi kuvioiksi. Oli oikeesti meinaa hienon näkösiä, monta kertaa vaan mietin päässäni minkälainen homma niiden teossa on ollut...Ja niissä lämpötiloissa vielä. Huhhuh.

















































Yksi meidän hotellin parhaita puolia oli kyllä todellakin sijainti. Kuten jo aiemmin mainitsin, se oli todella lähellä rantaa. Ja arvaattekos kuinka komiaa oli auringonlaskun aikaan?? Siis se näky oli oikeesti todella kaunis. Vaikka sitä kuinka yritti kameralla tallentaa, niin eihän se samalla tavalla siinä näy. No, yritetty ainakin on :)












































Ja tähän loppuun sitten vielä kollaasi alkuviikon ruuista, sekä yksittäis kuvassa mun mielestä viikon parhaimman ruoan/ ruokapaikan kuvat. Tää mun mielestä paras paikka löytyi vanhasta kaupungista :) Kollaasista sanon sen verran, että paikat ja ruoat on kytkösissä toisiinsa, eli siinä kohtaa mistä menee valkoinen raja, vaihtuu mesta :) (Ai miten niin oon syöynt pizzaa ja pastaa?!)




Taivaallinen pasta Carbonara <3

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

Anneli & Recados hotelli Hiitteenharjussa 28.7.15



Mun teki kovasti mieli viimeisen lomaviikon kunniaksi päästä keikalle johonkin, mutta mulla ei ollut käryä, että likellä olisi ollut AM- keikkoja. Sattumalta sitten maanantaina päätin vilkaista likkojen keikkakalenteria, ja huomasin, että Annelihan olisi Harjavallassa tiistaina, jonne olisi suhteellisen inhimillinen matka vielä jopa ajaa. Oon hirveän huono tekemään mitään extempore juttuja, ja kaikki pitää suunnitella etukäteen huolella, mutta nyt innostuin, että tuonne mun on päästävä. Mikolla ei keikkahammasta sillä haavaa kolottanut, ja jouduinkin sitten punnitsemaan, että jättääkkö keikka nyt kuitenkin väliin, vai saisinko itselleni jonkun kaveriksi reissuun ja että, uskaltaisinko ajaa ihan vieraassa paikassa. Oon hieman arka ajelemaan vieraammilla seuduilla, enkä koskaan aiemmin ollut edes kyseisessä keikkapaikassa käynyt, joten jännitystä piisasi sen osalta.




Ystäväni K lupautui ilomielin mukaan ensimmäiselle AM-keikalleen mukaan (Ellei Annen esiintymistä meidän häissämme lasketa), ja päätin rohkaistua ajamisen suhteen, ja niin me likat sitten eilen puoli kasin jälkeen lähdettiin Tampereelta suhaamaan Harjavaltaa kohti. Tässä vaiheessa on pakko todeta, että oon vähän ylpeä itsestäni sen suhteen, että uskaltauduin mukavuusalueeltani pois. Ehkä keikoille tulee lähdettyä nyt useammin, kun tästä reissusta selvittiin kunnialla! :)

Matka meni meidän kummankin mielestä tosi nopsasti, mikäs siinä ajellessa Annelin levyn tahdissa ja kuulumisia vaihdellessa. Niin, ja yhtä hirveä hämmästellessä, kun semmoinen rötkäle löhösi pellon laidassa... Hotelli Hiittenharju ilmestyi näkökenttään alta aikayksikön, hieman ennen kello yhdeksää, mutta hämmennys oli suuri, kun parkkipaikalla oli tosi vähäisesti autoja siihen nähden, mihin on tottunut.  Sitten muistin, että tosiaan, nythän on tiistai-ilta ja yleensä keikoilla on tullut vain viikonloppuisin käytyä. 



Saapuessamme sisälle, Recados ei ollut vielä omaa urakkaansa aloittanut, vaan taustalla soi levy. Kauaa heitä ei kuitenkaan tarvinnut vartoilla ja pian sainkin ystäväni houkuteltua tanssimaan valssia kanssani. Myöhemmin havaitsin tuttuja fanikavereita, ja liityimme heidän seuraansa loppuillaksi. Kävinhän mää tanssilattialla pyörähtämässä myöhemminkin vielä, erään toisen fanin kanssa (Äärimmäisen huonolla menestyksellä omalta osaltani... :D ) ja sitten vielä ystäväni kanssa. 



Yhden biisin aikana keikkakaverini huomautti, että kyseisessä biisissä tuli erilainen kitarasoolo väliin, mitä aiemmin on tullut, ja meikäläinen huulipyöreenä tuijottaa, etten mää semmosta huomannut. Harjoituksen puutetta todettiin sen olevan, enemmän keikoille vain mars! :D

























Anneli aloitti settinsä kymmenen jälkeen ja kesänuhasta huolimatta hommat hoituivat totuttuun pirteään Annelin tyyliin :)  Ei paljon flunssa haitannut! Monet tutut kivat biisit saatiin kuultavaksemme, sekä pari uutta ohjemistoon tullutta, sitten meikäläisen viime kuuleman. Nostan esille yhden mun pitkäaikaisista suosikeistani, ja sehän on Great balls of fire! Jumankekka, siinä biisissä on potkua ja sopii Annelille hiton hyvin! :D Sen verran se nuhanpeijakas kuitenkin verotti, että Anneli lauloi vain yhden encore biisin, totutun kahden sijasta, mutta onhan se yksikin parempi kuin ei yhtään! :)

Kotimatkalle päästiin ihan semi ajoissa, puoli yhden jälkeen oltiin jo autossa suhaamassa kotia kohti. Matka meni taas taukoamatta höpötellessä, musiikkia kuunnellessa ja kiilusilmiä ojan penkoilla bongaillessa. Saatiin pieni sätky, kun pientareella yhtäkkiä auton kohdalla törötti peura, mutta onneksi toinen ei hypänny eteen. Jos se sen liikkeen ois tehnyt, oltais satavarmasti mosautettu sitä päin, ei ois paljoa ehtinyt siinä kohtaa enää jarruttaa, kun niin viime tipassa se ilmesty näkökenttään. Mutta onneksi me likat ja peura päästiin jatkaan turvallisesti matkaamme tahoillemme :) 

Kiitos Annelille & Recadokselle, kiitos keikkakavereille ja erityisesti kiitos ystävälleni, joka lähti mukaani! Mennään taas uudestaan, jookos? :)