Mäntsälä mielessäin...!

Eilen suuntasimme Mäntsälän suurlavalle, (Pääasiassa)Anne Mattilan & Mistralin keikalle. Paikalla oli myös uunituoreet tangokuninkaalliset Kyösti Mäkimattila ja Heidi Pakarinen. Lisäksi yhtenä orkesterina oli solistiyhtye Ketola & Witikainen.

Edellisen kerran mäntsälässä käydessämme, lava oli vielä edellisillä omistajillaan. Mäntsälän suurlava on ollut yksi lemppareistani aina, mutta nyt sen pisteet nousivat entisestään. Uusien omistajien myötä paikka on paljon siistimmä oloinen ja tarjottavien puoli oli parantunut. Aivan loistavaa.
Lisäksi, esiintyjien lava on vaihtanut paikkaa salin sisällä, ja nyt se sijaitsee loogisemmin salin päädyssä.

Ainoa asia, mistä haluan marista on parkkipaikka. Ollaan kuitenkin jo monet kerrat käyty kyseisellä lavalla, mutta KOSKAAN ei ole autoa joutunut jättämään noin kauaksi, kuin eilen. Parkkipaikka oli aivan täynnä. En tiedä, onko ennen käytössä ollut ylähiekkaparkki enää käytössä, vai oliko vain tangokuninkaalliset houkutelleet sellaisen määrän väkeä. Huhhuh. No, selvittiinpähän kumminkin!

Ketola & Witikainen

Yllä oleva porukka oli kyllä mainio. Äijillä oli todella hyvä draivi päällä koko illan. Ei haittaisi ollenkaan nähdä uudestaankin.
Eilisen ohjelma oli outo, verrattuna siihen miten normaalisti kuvio toimii lavoilla. 4 eri esiintyjää asetti tiettyä haastetta hommaan, ja teki aavistuksen sekavaksi sen. Hyvä jälkimaku siltikin illasta jäi, vaikka tykkäänkin "normaalista" tyylistä. Eli, normit 45 min setit ja vaihto, tai sitten 45 min + 15 min levyä. Tottumiskysymys vain :) Meikäläisen luonne kun on vähän tälläinen, että paras on kaikessa se, kun mennään niinkuin ennenkin on menty.

Yksi syy, miksi Annen keikoilla on kiva käydä uudelleen ja uudelleen, on se, miten Anne ottaa huomioon yleisönsä. Anne toteutti eilenkin monien toiveita ja oli koko ajan kontaktissa yleisöön. Se ei kaikilla artisteilla ole itsestään selvyys, vaikka tansseihin tulijat ovat ne "palkanmaksajat".

Monesti porukka kyselee, että miksi jaksaa kiertää lavatansseissa. Niissä vaan on oma tunnelmansa. Sellainen sopii meidän luonteellemme. Suurin osa tuttaviemme asenteista on lavatansseja ja iskelmää kohtaan melko väheksyvä. Ei siitä sovi kuitenkaan ketään moittia, sillä onhan se aika pieni osa nuorista, jotka tälläisestä viikonlopun vietosta tykkäävät. Mutta kuten sanoin, se on meidän juttu.
Hullunkurisintahan tässä on se, että moni ei kuitenkaan edes ole itse käynyt lavatansseissa, mutta silti on päättänyt ettei tykkää ;) Ihan totta, kannattaa edes yhden kerran käydä tsekkaan meno lavoilla.
Lavoilla on kertynyt sekalainen seurakunta tuttuja, osasta on tullut tutumpia ja osan tuntee kasvoista. Nousee sellainen ryhmähenki itsellä pintaan, aina kun näkee saman asian ystäviä.

Semmoinen lavatanssien puolustuspuhe ;)

Muuten, käytiin tänään heittään n. 180 km lenkki mopedilla. Vedettiin Näsijärvi ympäri. Tampere-Ylöjärvi-(Kuru-)Ruovesi-Tampere. Hieman alkuperäinen reittisuunnitelma muuttui matkan varrella, mutta yhtäkaikki, hauska reissu oli. Vähän vaan on persposket hellänä istumisesta.

Nyt saattaisi olla hyvä hetki Ben & Jerrylle, noin niinkuin sunnuntai ehtoon kunniaksi.