Hyvät naiset, pahat naiset ja Rönniläiset...!

Ah, että mää niin diggailen näistä Anneli Mattilan kitaristin, Mikon, spiikeistä! :D Jos jollekkin nyt jostain kumman syystä tai toisesta jäi vielä epäselväksi, oltiin eilen siis Anneli Mattilan keikalla Rönnissä. Oltiin matkassa Mikon porukoiden sekä Mikon äidin ystävättären kanssa. Rönnissä oli paljon tuttuja keikkakavereita, oli tosi mukava nähdä teitä!

Pakko sanoa, että rahtusen lavalla heilujia kävi sääliksi: Itsellä oli yleisössä ollessa pirskatin kuuma, niin voin vain kuvitella olot, jotka esiintyjillä oli, huhhuh! Mutta eipä se kyllä tuntunut vaikuttavan millään muotoa esiintymiseen, loistavaan malliin keikka sujui. Illan toisena esiintyjänä oli Juhamatti. Olin kyllä erittäin mielissäni tästä, koska Juhamatilla sattuu olemaan eräs, hyvinkin tunnettu, biisi, jonka kuuleminen on aina yhtä hienoa ja liikuttavaa, erityisesti livenä. Ollaan kerran aiemmin nähty Juhamatti, silloin oltiin Annen perässä Harjavallassa V2:ssa.

Biisihän on tottakai, THE_VOLGA! Oltiin Annelin settien välissä alhaalla käymässä, ja kun päästiin takaisin ylös, kipitin äkkiä yhdeltä keikkakavereistani kysymään täpinöissäni "Eihän Volga oo tullu vielä?!" No eihän se onneksi ollu, vaan heti kysymykseni perään alkoi Volgan ensitahdit kuulua. Jeppis! Jammailin ihan onnellisena lavan edessä, samalla kuitenkin puoliksi porua pidätellen. Noniin, ja kohta joku kysyis: Mikä siinä ny niin sitten on? Ei, ei se ole se biisin surullinen tarina, vaan tää kyseinen biisi tuo niin vahvasti erään Levi-reissun vuonna 2006 kevättalvella.

Oltiin isäni työpaikan mökillä, ja siellä oli karaoke vehkeet + muita DVD:itä. Yhdeltä DVD:ltä löytyi taltioituna Juhamatin laulamana tämä ko. biisi. Jotenkin siitä nousi tuon reissun the_biisi, varsinkin kun isäni kävi sen laulamassa pariinkiin otteeseen eräässä karaokepaikassa. Niin, ja nyt varmasti hokasittekin jo pointin: Yhdistän Volgan todella vahvasti siis isukkiin, ja paaaah. Kattia kanssa kun pitää olla semmoinen porukolli. Välillä aina lauletaan tätä tätini miehen kanssa täysillä kotikaraokessa, mutta silloin se on vaan helkkarin hauskaa, enkä ehdi siinä kohtaa isää ajatella...*Mutinaa ja jupinaa* No, jokatapauksessa, olis tehnyt mieli, kappaleen loputtua, rynnätä lavalle halaamaan Juhamattia, mutta, ehkä ihan hyvä vain, että sain pidettyä tunnekuohuni kasassa ;) Ois äkkiä saattanu jäädä näkemättä Annelin toinen setti. Juhamatti osion loppuun pakko sanoa: Hitokseen hientsat paidat orkesterin jäsenillä oli! Ihan totta, vaikkei ne mitkää super erikoiset olleetkaa, mutta mulla ne iski positiivisesti silmää! :D

Saku oli eksynyt myöskin hengaileen lavatansseihin.

Annelilla ja Recadoksen pojilla oli 100 lasissa eilen illalla, tosi hauskaa seurattavaa! Anneli taputettiin tupla encorelle! :D Kyllä tää bändi toimii Annelin kanssa yksiin täydellisesti. Erityismaininnan ansaitsee kosketinsoittaja Jarkko, jota me anopin kanssa fanitetaan kyllä kovasti! :D Siinä on kyllä mies, jolle on siunaantunut todella upea ääni...Joo tiedän, oon ennenkin hehkuttanu, mutta kun ei siitä vaan yli pääse :D

Sen verran on pakko motkottaa, että ohjelmistosta puuttuu kaksi hitsin hyvää Annelin levyttämää biisiä, "Tää on hullu yö" sekä, ylläripylläri, "Oon juurillain"! :D

Kiitos Annelille ja Recadokselle hauskasta illasta, saas nährä lähdetäänkö me  Annelin keikalle seuraavan kerran jo keskiviikkona! Ois mahdollisuus päästä kokonaan uudelle keikkapaikalle...Hm. Tämä on mietintämyssyssä nyt :) Sitten loppuun vielä pakolliset vaatekuvat:

(Lerssoni: Onkos ny tarpeeks värikästä, hä?! ;))