Mikä boogie?

Meidän kämpän sisustuksessa toistuu jatkuvasti tietyt elementit, joista yksi on SIMPUKAT...

Tiedättekö, oon ollu ihan sika innoissani ton edellisen postauksen kuvista? Se on ihan mieletön tunne kun tuntee onnistuvansa jossakin, on ylittänyt ittensä. Tosi kiva fiilis :) Muutenkin nää kamerajutut on nyt aika pinnalla, oon pikkuserkkuni kanssa niistä höpötellyt, kun hän suunnittelee sellaisen ostoa ja lisäksi Mikko tilas mulle vähän ennenaikaisen synttäri & joululahjan (VAIKKAKIN, se on itekkin ihan yhtä innoissaan siitä ;) ).

...Simpukoiden lisäksi meillä on jonkin verran Iittalaa ilmestynyt nurkkiin...

Se tilas lisäsalaman, macro-objektiivin sekä kaukolaukaisimen. ÄÄ, en meinaa pysyä housuissani :) Niiden tulossa tosin kestää, kun jokin niistä oli varastolla väliaikaisesti loppu...? Eli, tiedä häntä, tuleeko niistä nyt sittenkään niin ennenaikaiset lahjat. Ja nää ei ollu sitten mitkään useiden satojen eurojen kapistukset, älkää kuvitelko vaan :D Halvimmasta päästä selattiin nää tuotteet, mutta ne on meikäläisten tarpeisiin riittävät. Saattaa olla, että ystäväni E joutuu hyvinki hätäseen tuleen uudestaan kameran eteen poseeraamaan, kunhan vaan saan hyppysiini tuotteet ;)

...Kynttilöitä nyt on jokatapauksessa enemmän kuin laki sallii...

Tää oli tosi piristävä tempaus Mikolta, meinaan oon ollut aavistuksen paniikissa täällä mun kaulavaivojeni kanssa, joihin ei nyt ole vieläkään selvyyttä löytynyt. Mystiset vaivat + päivät kotona yksin + mun mielikuvitus + satunnainen googlailu = Tuhoon tuomittu yhdistelmä. Että niin, oon täällä diagnosoinu itelleni jo vaikka mitkä sairaudet, mutta onneks eilen mulla oli nyt kaulaultra, jossa ainakin todettiin kilpi- ja sylkirauhasten olevan hyvässä kondiksessa ja normaalin kokoset kuin myös imusolmukkeet, joita ehkä tässä eniten jännäilin. Oon ravannu verikokeissa tässä kyllästymiseen asti, ja aina joku arvo on jotenkin heittänyt, mutta seuraavan kerran se on taas normalisoitunut...?! Eilinen kuitenkin huojensi oloa jonkin verran, enkä oo ihan niin poissa tolaltani enää. Mikkokin kiittää, koska luonnollisestihan se mun pelostani on joutunut kärsimään eniten. Muutenkin vähän on normi rutiinit kärsinyt ton ärsyttävän jämäämisen takia.

..Erityisesti näitä kivi- ja suolakidetuikkuja. Niitä meillä ON PALJON...

En rehellisesti sanottuna voi vähätellä porukoitten "kohtaloa" osa syynä pelkoni suuruuteen, mutta täytyy yrittää pitää vaan pää kylmänä, koska eihän kaikki asiat aina tarkoita automaattisesti syöpää tms. kivaa pikku sairautta. No, tutkinta jatkuu, nähtävästi seuraava siirto on korvalääkärillä käynti, ja jonkinsortin tähystys...? Fuck...

...Kuten myös kaikkea muuta, pientä kivaa, jota Jalokivigalleriasta on löytynyt :)

Noniin, tääki vuodatus helpotti taas oloa, kiitos :D Lisäksi yksi kiva juttu, mikä on pitänyt ajatukset muualla on ollut H.P. Lovecraftin kokoelmakirja "Kuiskaus pimeässä ja muita kertomuksia", jonka lainasin serkultani. Kauhua, mahtavaa! Ja juuri sen tyyppistä kauhua, mikä mua kiehtoo suunnattomasti! Vaikka ehkä teksti ei ole kaikkein helppolukuisammasta päästä, ainakaan mun lantulleni, sen vaikeus kompensoituu novellien lyhyydellä. Täytynee pian hamstrata luettavaksi lisää ko. herran tuotantoa...! :D

Voi jaiks, löysin netistä yhden TOSI ihanan kuuloisen herkun reseptin, tosin aika vaikea tekoisen... Pitäsköhän semmonen yrittää väsätä, varsinkin kun huomenna meille ois tulossa vieraita ehtoon puolella? Ois ainaski hyvä syy ;) Jos päädyn sen tekemään, saatte nähdä sitten mikä on kyseessä, jos taas en... no jääköön sitten arvoitukseksi, heh ;) No, loppuun kuitenkin vielä kuva, siitä paljon puhutusta tautoinnista. Kuvan iholleni on hakannut Satu Tabell.