Elukkajuttuja

Viime aikoina on tullut törsättyä taas elukkaliikkeisiin rahaa jonkin verran. No, ei oikeesti edes mitään suunnattomia määriä, puhutaan muutamista kympeistä, mutta sellaiset ihmiset, jotka eivät lemmikeitä omista, pitävät sitä kuitenkin turhanpäiväisenä ;) On tullut ostettua leluja, nameja, hampaidenpesuvälineitä, ja uusi talutin. Huom. yksikkömuoto.

Eiih, ei meille ole tulossa nyt kolmatta perhosta (Tai olis, jos se ois vaan meikäläisestä kiinni... ;)), mutta nähtiin Mustin & Mirrin mainoksessa tommonen uudenlainen hina: "Flexi Vario Cord".

Semmonenhan oli tokkiinsa pakko saada, ja siihen tuommoinen jakopää (Nyt meni autohenkiseksi tää, mutta en parempaa nimitystä tolle haarakappaleele keksiny, kun tosta haarakappaleestakin tulee jotain muuta ensin mieleen :D ). Nyt saadaan kaks koiraa hoidettua yhdellä Flexillä. Ei yhtä koiraa kahdella Flexillä, niinkuin fiksuna ihmisenä menin Mustissa & Mirrissä henkilökunnalle selittämään :D Vielä yhdeksi lisävarusteeksi ostettiin tommoinen Flexin käsiosaan kiinnitettävä ledivalo. Pitäs pimeällä siis näkyä! Valo kiinnitetään tarranauhalla, ja valon saa irti näppärästi aina tarvittaessa. Kun valo ei ole paikallaan, saa käsiosassa kiinni olevan tarranauhan piilotettua valkoisella kannella, joka tuli valon mukana. 

Tähän kyseiseen Flexiin on saatavilla monenlaisia lisäosia, mm. käsiosan taakse kiinnitettävä pieni rasia, johon voi vaikka jöötipusseja tai nameja piilottaa. Lisäksi on erilaisia jatkeita, kuten erityisen hyvin joustava jatke tai vaikkapa ledivaloilla varustettu jatke, mutta niitä ei oikein saa helposti yhdistettyä tämän "jakopään" kanssa, mutta tässä jakopäässä on kuitenkin mukana onneksi heijastin. Tää meidän Flexi on kokoa S ja 8 m pitkä...En tosin tiedä, minkä hemmetin takia mun piti ottaa se pidempi, kun se 5 m on tähänkin asti riittänyt, ja se ois ollut halvempikin, mutta nyt kävi näin. Aivot ei selvästikään ollut sillä reissulla ihan täysillä mukana ;)

Miki ja hammastahnalla värjätyt kulmakarvat.

Huomaa kyllä, kuinka kaikki pikku hiljaa kehittyy ja kehittyy vaan erikoisemmaksi, ennen vanhaan koirat juoksi vapaina vaan laumassa, joka vissiin olisi se koirien ideaalein elämäntapa, mutta ikävä kyllä nykyään se on oikeastaan sula mahdottomuus, tulisi raatoja ja tärkeiden perheenjäsenten menetyksiä liian paljon. 

Joka tapauksessa, mulle itselleni on kauhean tärkeetä tehdä itsemme, erityisesti noi matalat piskit näkyviksi varsinkin näin syksyllä. Tommonen pieni kirppu ei kauhean hyvin autoilijan silmään erotu. Ei sen puoleen, ei semmoinen iso, pikimusta Rekkukaan sen paremmin erotu. Huolehtikaa kaikki, että rakkaat lemmikkinne ovat mahdollisiman hyvin näkyviä tuolla liikenteen seassa kulkiessa.

Sitten kuvaa taas pitkästä aikaa meidän vanhasta herrasta. Tauno porskuttelee tyytyväisenä terraariossa ja tuntuu siltä, että vaari on melkeinpä nuortunut. Se ei ole viimeiseen vuoteen noin innoissaan silpunnut pahvia ja paperia, mitä se nyt tekee jatkuvasti. 

Oon jyrsijä nimeltä Tauno, enkä tiedä oonko gerbiili vai hamsteri!

Näin, kuten huomaatte, meikäläisen elämä pyörii todella kiinteesti näiden elukoiden ympärillä. Ne auttaa pysymään järjissään, kun mäkin päiväni muuten viettäisin yksin kotona. Tänään lähti taas semmoinen työhakemus liikkeelle, että itselle jäi ihan hyvin tunne siitä, että saattaisi jopa tällä kertaa napatakkin, mutta aika näyttää.

Mun ei pitänyt vihjata mitään etukäteen täällä, mutta en nyt malta olla ees vähän härnäämättä: Meen huomenna yhteen paikkaan, mistä saa taas elinikäisen muiston matkaansa...! Mut hyvin tuntevat aavistavatkin varmasti heti mistä on kyse, ja te muutenkin vain blogia seuranneet varmasti keksitte jutun helposti, mutta tarkemmin siitä sitten seuraavassa postauksessa. Auch, tiedän sen jakavan kovastikin mielipiteitä, mutta...Koitetaan kestää ;)