Uus tukka!

Heippa taas! Nyt on taas mun mittapuullani mennyt liian pitkään, ilman blogi päivityksiä. Yksinkertaisesti, fyysiset voimat on olleet koetuksella työharjoittelussa, sen verran rankkaa touhua, että ei ole paljoa jaksanut kirjoittamista miettiä. Nyt sunnuntaina, hyvin levänneenä, jaksaa naputella jotakin pientä ;)

Tämä viikonloppu meni ns. tien päällä. Vietimme triplasynttäreitä sisaruskatraamme keskimmäisen luona. Eli, toinen veljeni ja tämän lapset, ovat syksyllä syntyneet, ja koska he asuvat nykyisin vähän kauempana, oli helpointa juhlistaa kaikkia yhtäaikaa. Aloitus kuva on samalla reissulla räpsäisty, käytiin akkojen kesken pieni metsälenkki heittämään :) 

Samalla reissulla sitten toteutin (tai oikeastaanhan vanhempi veljeni sen käytännössä toteutti) sen, mitä olen jo pitkään hautonut, eli hiukset lyhyeksi nips naps! Tuli meinaan pikkuisen parempi kuntoiset hiukset nyt, kun super kuivat latvat lähti käveleen. Te jotka tunnette mut, tiedätte että mulla on käytännössä aina ollut pitkät hiukset, joten tää oli aika radikaali veto, mutta yllättävän kivuttomasti siitä silti selvittiin! Pelkäsin, että iskee kamala morkkis ja itku pääsee, mutta ei. Todella vapautunut olo nyt ja malli mielestäni toimii meikäläisen lantussa ihan hyvin. Semmoinen 20 cm siitä lähti. Koko ajan pakko hiplata hiuksia ja fiilistellä ;)

Lapsukaiset lähtivät lauantai-iltana hoitoon ja kävimme syömässä "aikuisten" kesken. Mitää kovin suurta ja ihmeellistä juhlimista emme kuitenkaan pitäneet, vaan lähdimme Amarillosta suoraan takaisin kämpille katselemaan Vain elämää- jaksoa, sekä pelaamaan pöytälätkää ja Trivial pursuitia. Tuollaiset illat on mun mieleen ihan tosissaan, mä en todellakaan ole mikään bilehile joka viihtyisi baareissa pikkutunneille asti. Jos jossain "viihteellä" käydään, niin silloin ideaaleinta olisi mennä johonkin istumapaikkaan, ihan oikeasti vain parille. En tunne mitään vetoa siihen seuraavan päivän huonoon-oloon ja muutenkin multa onnistuu hauskanpito ilman alkoholia. 

Tästä tuli mieleen, että mulla on joku lukko päällä tänne kirjoittelun suhteen. Ja se on ollut siis aina, ei ole hetken oikku. Olen varsin tiukka mielipiteissäni ja multa tulee aina kaikkeen tosi kärkevää sanottavaa, mutta jokin estää mua kirjoittamasta ihan omana itsenäni tänne. Tai siis, että jotenkin tuntuu, ettei voi ihan suoraan sanoa sitä täällä ääneen, mitä ajattelee. Aina tarvii miettiä, että joku hippiäinen ottaa ja loukkaantuu jos sanoo asian väärällä tavalla, eikä muista tarpeeksi pahoitella etukäteen sanomisiaan, mikä on todella syvältä. Esimerkiksi suhtautumiseni tupakointiin, en todellakaan halua alkaa pahoittelemaan sitä, että inhoan sitä niin perkeleesti. Ja tämä nyt oli vain yksi esimerkki. Eikä asian tarvi olla edes niin haudan vakava, mutta silti jokin pidättelee mua.

Ehkä siinä on se yksi syy, miksei täällä ainakaan julkisesti tätä lue kovin montaa (liittykää lukijoiks, pliiiiiiiis....), vaikka luin-klikkauksia ilmestyy mukavan monta, ainakin välillä. :) Havaitsin myös, että kun kirjoitin MS-taudista, mikä ei ole niin kepeä aihe, klikkauksia tuli hetkessä sen 15, kun normaalisti sen 9 klikkauksen saaminen kestää viikon. MS-tauti postauksessa uskalsin jo vähän suoremmin ja syvemmin päästää ajatuksia esille...Oliko siinä suosion syy? Valaiskaahan mua! :) Oli miten oli, oon tavattoman onnellinen joka-ainoasta klikkauksesta, mitä viitsitte vain pistää :) JA kommenteista! Ihanaa kun niin moni (eli kolme;)) innostui kirjoittamaan edelliseen postaukseen <3 IIIISO kiitos joka tapauksessa teille kaikille lukijoille, klikkaajille ja kommentoijille <3 Tiedän blogin tilastoista, että tätä lukee useampikin ihminen, kuin mitä klikkauksilla annetaan ymmärtää ;) 

Nyt alkaa olla taas ne hetket, että mopedin on aika painua talviunille :) Vielä kun sen jaksaisi siistiä vähän inhimillisempään kuntoon... :D Jos tuon saisi vielä vähän madallettua ensi vuodeksi, niin ehkä mun ajokilometrit nousis vähän isommiksi... se on kuitenkin mulle edelleen snadisti liian korkea, vaikka sitä onkin jo madallettu :D Niin ja saishan sen pistää täystehoseksikin ens kaudelle! Talviunensa kikseri nukkuu Mikon vanhempien tallissa. Samaisessa paikassa, "mummolassa", oli piskitkin hoidossa tän viikonlopun ja ai että, niillä oli vallan mainiota tekemistä siellä... ;)

Mikon isä siis oli nikkaroinut jäbille tuollaisen sillan, missä kelpaa taiteilla. Tänään sitten ylpeinä siinä tepasteltiin ja näytettiin mammalle ja papalle mitä osataan ;) Tämä idea jalostui siis aikaisemmista kokeiluistamme. Miki se vaan on kumman terveellinen koira, se ei tarvi palkaksi namuja, vaan on onnellinen, kunhan vain saa rakkaan kurpitsalelunsa.

Make sen sijaan menee ihan vain herkkujen perässä. Tai kyllä se oikeastaan nykyisin innostuu temppuilemaan ilmankin nameja... Olis kamalan hauska käydä agilityssä tai tokossa näiden kanssa, ehkäpä mä vielä joskus innostun, jos sais jonku kaverin samaan aikaan mukaansa ;)

Mulle iski todella kova ikävä Mikiä ja Makea viikonlopun aikana, yllätyin ihan itekin. Se kuitenkin autto, että tiesin noiden olevan hyvässä hoidossa, paikassa jossa ne viihtyy tosi hyvin. Sitä vaan ei voi lainkaan vähätellä, kuinka tärkeitä karvaturreja koirat on. Niinkuin siinä jutussa mainitaan, mikä netissä on kiertänyt, jossa annetaan "ohjeita" kylään tuleville ihmisille. Yksi kohtahan menee jotakuinkin tähän tyyliin: Muista, että lemmikkini asuvat täällä ja pidän lemmikeistäni enemmän kuin useimmista ihmisistä. Tai jotenkin vastaavasti... :D Se vaan pitää paikkaansa. 

Onneksi meillä käyvät ihmiset tuntuvat tykkäävän näistä ötököistä, joten mitään ongelmia asian suhteen ei ole ollut :)

Tästä taas vähän täytyy singahtaa eri aiheeseen. Nyt vain on kova kriisi! Suunnataanko me ensi perjantaina Somerolle Annen keikalle, vaiko Annelin keikalle Tansskrouviin??? Somero olis uus tuttavuus, mikä toisaalta viehättäis, mutta Tanssikrouvi olisi tuttu ja turvallinen, sekä ennen kaikkea lähellä. Ei menis yö myöhäseen kun pääsee kotiin :) Onneksi tässä on vajaa viikko pähkäillä näin suuria kysymyksiä, että eiköhän tästäkin kriisistä selvitä kunnialla ;) 

Tähän loppuun kuitenkin pistän vielä lyhyen videopätkän piskien puuhailuista, joten ei muuta kuin kiitos ja ensi kertaan! :)

(Mun tekis mieli päivittää blogin ulkoasu syksyisemmäksi, mutta kun ei saa itsestään aikaiseksi mennä ottamaan uutta bannerikuvaa.....)