Pyörivä onni

Tällä hetkellä olen onnellinen:

• Kliseisesti aloitan tosta miekkosesta. Se vaan on kuitenkin totuus, että oon löytänyt tosi hienon ihmisen vierelleni. Ollaan kovin samanlaiset mieltymyksissämme, eikä se (taivaan kiitos) ole mikään ällönimelälässynlää-ihminen, vaan oikeesti tommonen käytännöllinen, kunnon mies. Vaikka se aika mulgerssonikin osaa olla ( ja itsehän en siis todellakaan ole koskaan semmoinen;)), niin en mä sitä vaihtamaan menis missään tapauksessa!
• Piskeistä. Upeaa, että ollaan saatu tollaiset meidän oloiset koirat. Mikin ja Maken luonteista löydän itseäni (ja Mikkoa) pelottavan paljon, että ei se todellakaan ole huuhaata, että lemmikit ja omistajat muistuttaa toisiaan. Ihan yhtä sekopäisiä, pienestä suunnattomasti innostuvia, kovaäänisiä, herkkiä ottamaan itseensä, mutta ei sitten kuitenkaan mökötetä maailman tappiin asti, jollakin tavalla huumorintajuisia, syömistä ja nukkumista rakastavia, mutta vauhtia riittää tarvittaessa vaikka kuinka ja paljon. 
• Gerbiileistä, ne vie mut suoraan lapsuuden kotiin ja aina, kun kuulee niiden mekastuksen terraariosta, tulee tuvallinen olo, varsinkin yöllä.
• Hyvästä työharjottelupaikasta. Vaikkei ollutkaan sitä, mitä alunperin tavoittelin, on ollut tosi kiva porukka.
• Kahdesta isoveikastani jotka on kouluttaneet (ja ehkä vähän Mikkokin siinä ohessa) mut pitämään puoleni persläpiä kohdatessa. 
• Sukulaisista kokonaisuudessaan. Mitä hyvää oonkaan tehny edellisessä elämässäni, kun oon saanu parhaimman tukiverkoston ympärilleni, mitä voi ylipäätään saada.
• Ystävät, joista läheisimmät on kulkeneet elämän mukana ihan lapsesta saakka. Osa jopa tarhasta, osa peruskoulusta. En varmana päästä teistä irti, että varokaa vaan!!
• Turvallisesta kodista, jonne pääsee pahaa maailmaa pakoon.
• Mukaansa tempaavasta tanssilava-harrastuksesta, lähinnä siis A-Mattiloiden keikoilla kiertämisestä. Lisä plussaa siitä, että on harrastus/ musiikkimaku jota ei ihan jokainen lähipiiristä harrasta.
• Suomipopin Aamulypsystä. Jaajo, Anni, Perälä ja Vuorinen, te päiväni pelastajat. Kun radiosta kuulee edes hetken näiden kavereiden juttuja, saa heti mukavan aamuhymyn joka ulottuu korviin saakka, ja usein se hymy kulkee loppu päivän mukana. Itken verta kun sitten aikanaan lopetatte (taas).
• Siitä, että mulla on jo yks ammatti, vaikka kriiseilenkin alan vaihdoksen kanssa tällä hetkellä. En jää kuitenkaan tyhjän päälle.
• Joulu on jo NIIIN lähellä. On se! 
• Uudet jouluvalot + uudet kynttilyhdyt lämmittää mieltä enemmän kuin arvaiskaan.
• Kaapissa on valmiina ruoka, ei tarvitte alkaa valmistaan sitä, vaan voi senkin ajan käyttää bloggaamiseen.
• Mielikuvituksestani ja hörhöydestäni (Päätelkää miten haluatte, mutta huumehörhöksi en tunnustaudu)
• En polta tupakkaa enkä luttaa liikaa alkoholin kanssa (saati sitten niiden huumeiden). Totaalinen absolutisti en ole, mutta en löydä sitä sekoilua kohtaan mitään lämmintä tunnetta. Syntymähumalalla pärjää hyvin.
• En ole mielestäni liian aikuinen, tavoitteena pysyä ikuisesti lapsenmielisenä, jos tiedätte mitä mää meinaan.
• Siitä, etten ole ikinä yksin. Iskä ja äite on koko ajan mun kanssani, minne menenkin (Varoitus, mustaa huumoria: ja siitä ettei niitä voi menettää enään uudestaan.). 
• Oon terve, pystyn huolehtimaan itsestäni.
• Paino ei ole häistä noussut kuin 2 kg, mikä on ihan ok, kun viime hetket ennen häitä vedin tosi tiukalle kaiken. En ikimaailmassa pystyis loppuelämää pitämään semmoista tyyliä päällä.
• Suklaata löytyy kotoa, useammassa eri muodossa jopa. 
• Olen oppinut, että kaikkeen, mitä toiset ehdottaa, ei tarvitte suostua. Ihan tosissaan, mulla on aina ollut tarve miellyttää muita, mutta pikku hiljaa oon saanut hankittua tervettä itsekkyyttä.
• Kaikesta semmoisesta, mikä tulee mieleen, tän postauksen julkaisun jälkeen ja kiroan, että hitto kun en sitä ja sitä kirjoittanut...
• Nykyisin saan nukuttua paremmin kuin vuosiin!
• Ja hei, löysin jotain mitä olen etsinyt jo pitkään: Neliapilan! Wuhuu!

Tämmöinen lista täytynee tehdä joka kerta, kun joku pieni epätoivon kipinä rupee hiipimään pään sisälle. Sitä tajuaa sitten vasta, kuinka hyvin asiat oikeesti on. Eikä se epätoivottu epätoivo saa sen suurempaa valtaa! =(^o^)=

Hei, tosta otsikosta: Se on peräisin mun vaarin kirjasta. Vaari kirjotteli harrastuksenaan paljon stooreja ja niistä sitten aikanaan julkaistiin kirja, nimeltään Pyörivä onni. Piti heti googlettaa se, ja löytyhän sieltä netin kätköistä tuttu kansi!

Kurkatkaa piruuttanne kuvaus kirjasta painamalla TÄSTÄ, ja jos oikein hurjaks rupeette, tilaatte vielä kaupan päälle;)