maanantai 16. kesäkuuta 2014

Kesälomafiilis


Vaikka olenkin jo pidemmän aikaa "hengaillut" kotona, niin vasta viimeiset pari viikkoa ovat menneet lomatunnelmissa, kunnon kesälomafiiliksellä siis. Vaikka tällä hetkellä sataakin vettä, kuin sen vanhan kunnon Esterin äässistä, niin silti, nyt on todella kesäinen olo. Johtuneeko lähestyvästä Juhannuksesta, who knows? :)

Joka tapauksessa, nyt on tulossa taas semmonen kuvapostaus, että kannattaa ihan varoa. Kuvia nääs riittää. Oon räpsinyt ah niin luotettavalla kännykälläni, kuin myös uutukaisella järkkärilläni! :) Sony Alpha 77 siis on tuo uusi laite, kun vanha taas oli Alpha 55. 

Tappaja-skunkki Einari. Tämä hellytelynimi on lähtöisin ystävältäni, jota vanha gerbiilini aikanaan puri. Nyt tätä nimeä voi soveltaa täysin myös Einariin. Verenhimoinen pikku riiviö!

Rauhallinen vanha herra Tauno, vakio paikallaan. Väliseinän päältä on hemmetin hyvä tiirailla maailman menoa. Jos sieltä vaan myös osaa tulla alas, eikä vedä joka kerta niskoilleen.

Vaikka objektiivit pysyivätkin samana, kuin edellisen rungon aikaan, tuntuu, että tällä saa silti parempia kuvia (Vai kuvittelenks mää vaa?). Aluksi katsoin aavistuksen pitkin ripsin uutta runkoa, se oli niin mohlo ja oli olevinaan niin kamalan sekavan oloinen verrattuna edelliseen. Havahduin kuitenkin pian tämä uuden kaverin näppäryyteen, ja nyt ollaan jo läheisiä ystäviä keskenämme. 





No, sitten tapahtumia, mitä tässä on ollut. Lähdin 9. päivä ystävälleni A:lle Helsinkiin käymään, viettämään "kesälomaa".  Olin erittäin fiksuna ihmisenä varautunut reissuun isolla Hello Kitty laukullani, jota oli paikattu jo päivää ennen lähtöä mm. nippusitein. Eikö se helvatun kassi sitten hajonnut toisesta kohtaa keskellä Helsingin katuja...! No, paikattiin sitten A:n kotona laukku uudelleen ja kotimatkallani se lahosi jälleen, tosin nyt siitä jo aikaisemmin paikatusta kohdasta. Olin ihan hermona kun pääsin kotiin, mutta olin vielä enemmän hermona, kun hetken aikaa olin ollut kotona...Mutta siitä tapauksesta tarkemin tuonnempana tekstiä :D


Mutta siitä Helsingistä....Mulla on tapana innostua kamalan paljon kaikesta, ja erityisesti sellaisista asioista, mitä muut ei ehkä osaa pitää minään :D Ystäväni A joutuiki siis suhailemaan normaalia enemmän Metrolla, kun se oli allekirjoittaneelle niin hemmetin tärkeetä. Oltais päästy moniin paikkoihin kulkemaan suoraan yhdellä bussilla, mutta ei, meidän piti kulkea ensin bussilla metroasemalle ja siitä jatkaa matkaa metrolla. Heh, sorppa vaan A <3 Ehkäpä ko. neitokainen kuitenkin ymmärtää meikäläistä, meillä kun on lähes 20 vuoden "kokemus toisistamme".

Maanatai-iltana tavattiin sitten syömisen merkeissä kahta muuta ystäväämme: AJ:ta ja E:ta, jotka myöskin viettävät kesänsä Helsingissä. Heidät oon tuntenut yhtä kauan, kuin Helsingin emäntäni A:n. Käytiin aterioimassa Morrison's nimisessä raflassa. Hamppareita, namii! Siellä oli juuri sellaista, meikäläisen mieleistä roskaruokamättöä tarjolla. Ja hei, siellä tuli ranujen kaverina kurkkumajoneesi! En ole aiemmin muissa ravintoloissa siihen törmännyt, kuin perus Hesessä :D Vetelin kitusiini Hot burgerin, joka ei ikävä kyllä nimestään huolimatta ollut tulista nähnytkään, mutta yhtäkaikki, hyvää se joka tapauksessa oli! Annoskokokin oli ruhtinaallinen, hienoa!

Syötyämme kiertelimme muutamissa kaupoissa, ja löysinkin onnekseni Helsingin Indiskasta hienot verhot meidän olkkariin! Nyt on värikästä ilmettä siellä sitten :) Kävimme jälkkäreillä Johto- kahvilassa, ennen kuin hajaannuimme kukin omiin suuntiimme. Kun kotiuduimme A:n kämpille, katseltiin Hohto (Stanley Kubrickin versio). En oo eläessäni aiemmin tuota kauhuelokuvien äitiä nähnyt! Elokuva jätti mulle enemmän kysymyksiä, kuin vastauksia, ja niitä jäinkin pähkäilemään oikein urakalla :D



Tiistaina, 10.6 meidän piti lähteä piknikille, mutta sää ei varsinaisesti meitä suosinut, joten päädyttiin maalaamaan keittiön seinää tehostevärillä. Tehtiin todella huolelliset suojaukset, pestiin seinä ja maalattiin pariin kertaan. Kaikki niin viimisen päälle. Lopputulos: Helvetin laikukas seinä. Voi rähmä oikeesti! :D Jälkeenpäin A miesystävänsä kera oli maalannu seinän kolmanteen otteeseen, mutta ei siitä vissii ihan kunnollista saanu. HUOH. Loistavan maalausurakan päätteeksi saunottiin ja nassutettiin pakastepizzat. Tiistaï-ilta hujahti aikas nopeeta tahtia ohi.


Keskiviikkona multa lähti puolenpäivän jälkeen juna kohti Tamperetta, mutta sitä ennen ehti käydä loistavasti Ben & Jerry kahvilassa! :D Omaan settiini otin tyylilleni uskollisesti suklaisia juttuja:  Phish Food ja jokin keksijäätelö, joka ei kuitenkaan ollut Cookie Dough. Ko. makua en mielestäni ole kaupoissa nähnytkään...Olin taas onneni kukkuloilla :) Noh, kahvilasta sitten asemalle, sieltä junaan, Tampereelle ja bussiin ja bussilta kotiin, jolloin tapahtui myös tämä laukkuepisodi.

Kun pääsin kotiin, mua vastassa oli kaksi iloistakin iloisempaa pientä piskiä, gerbiileitä toki unohtamatta. Piskit remmiin ja ulos. Kun päästiin sisälle, annoin poitsuille päiväruoan. Menin touhuamaan toisaalle jotakin, kunnes yhtäkkiä kuului hirvittävä kolina. Singahdin hädissäni olkkariin, todetakseni, että Miki oli sitten heittänyt ruoka- ja juomakipponsa nurin lattialle. Ensin poljin hemmetin kiukkusesti jalkaani lattiaan, ja sitten mua rupeskin jo naurattaa :D Oli pakko hakea kamera, Mikin syyllinen ilme oli pakko saada taltioitua. Parastahan siinä oli, että Miki ensin mulkoili Makea, aivan kuin syyllistääkseen, että sun vika. Tai sitten se vaan vartioi, ettei Make mee rohmuaan sen päiväruoan rippeitä :D





Siinä sitten aikani nauroin ja kuvasin syyllistä. Sitten kun rupesin kuivaamaan lattiaa, nauru hyyty ja rupes ärräpäät lenteleen: Se hemmetin vesikippo oli selvästi ollu piripintaan täynnä, ja suurin osa vedestä, oli menny vieressä olevan hyllykön alle. Siirsin hyllykköä, ja vettä tulvi sen alta aina vaan lisää ja lisää. Ei muuta kun ripeä hyllykön tyhjennys ja hyllykkö pystyyn. No, sainpahan kuivattua ainakin. Että semmosta. 



Siinä olis olkkarin tämän hetkistä ilmettä. Eli uudet verhot, koristetyynyt, noi värikkäät pikkuiset happy lightsit ja erikoinen katosta roikkuva lasipallo, joka vaan oli jollakin tavalla hieno ja hauska. Kämppä rupee näyttään pikkuhiljaa taas siltä, mitä se oli silloin, kun alkuunsa täällä asuttiin :D



Ja, koska mua rupes häiritseen niin hemmetin paljon, näkemäni Hohto- elokuva, mun oli pakko ostaa Hohto sitten kirjana, jotta saan sen oikean totuuden juonesta ;) Hyvää iltalukemista, varsinkin mun mielikuvituksella :D

Heräsin eilen aamulla jo puoli kuuden aikoihin, enkä saanut/ malttanut nukkua pidempään. Lähdin piskien kanssa tekemään vähän pidemmän aamulenkin. Mikko sai jäädä rauhassa vetämään sikeitä :D Kun käveltiin siinä auringonpaisteessa ja aamukaste kasteli pojat ihan märiksi, mulla rupes soimaan päässä (Myönnetään, saatoin mä sitä vähän ääneenkin hyräillä, kun muita ei näkyny mailla eikä halmeilla ;)) Valvomon- Mikä kesä... "Aamu hetken taikaa, keskikesän aikaan..." Sopi tilanteeseen tosi hyvin.  Tolla biisillä on erinnäisistä syistä erityinen sija mun sydämessäni, ja mun mielestä se on todella hyvä, vaikka jotkut sitä tykkäävät haukkua ja lytätä. Mulle se on Popedan Pitkän kuuman kesän ohella kaikkien aikojen kesäbiisi  :) 

Eilen illalla lähdettiin Mikon kanssa mopoilemaan ympäri Kangasalaa, jolloin mulla rupes puolestaan päässä soimaan tämä blogillenikin nimen antanu kappale, Oon juurillain- Anneli Mattila. Oikeesti, mä en tiedä mitään hienompaa, kuin kesäpäivä Kangasalla, enkä nyt meinaa samannimistä laulua, vaikka upea teos sekin on! Ei tarvitse kun lyhyt matka ajaa, kun on täysin peltojen ympäröimänä. Käytiin Kaivannon keitaalla munkkikahveilla ja -limsoilla :)




Se tunne mikä mun sisällä oli ajellessa ympäri Kangasalaa, auringon paistaessa, oli jotain tosi mykistävää ja omalla tavallaan tosi riipivää. Mulla on niin kamala kaipuu sinne omakotitaloon, pellon pieleen, ettette uskokkaan. Sanoinkin Mikolle, että hitto sentään, meidän pitää joskus lähteä ajeleen niin, että järkkäri roikkuu mukana ja pysähdyttäis aina vähän väliä kuvailemaan näitä Kangasalan kauniita paikkoja. Ja nimenomaan tähän keskikesän aikaan. Huoh :) 

Längelmävesi


Aikanaan kun osallistuin Kangasalan kesätyttökisaan, finaalissa kysyttiin "Mihin veisit ulkomaalaisen vieraan täällä Kangasalla?", mulla oli heti selvät sävelet vastauksen suhteen: Veisin vieraan tähystelemään näkötorneista (Niistä mitkä on jäljellä...), katselemaan harjuja ylipäätään (Erityisesti Kuohunharjulta aukeaa kaunis maisema Vesijärvelle) sekä kuskaisin hänet Pelisalmen silloille, joista aukeavaa maisemaa en pienempänä osannut tarpeeksi arvostaa. Tämä johtui siitä, että reitti mummolaani kulkee Pelisalmen siltojen läpi, joten niissä ei mielestäni ollut mitään uutta ja ihmeellistä, mutta mitä vanhemmaksi on tullut, sitä enemmän niiden kauneutta ymmärtää :) 

Johannasta kruunattiin Kangasalan kesätyttö 2008, juuri sopiva Eloveenamaisine olemuksineen :) Itse olin 2. perintöprinsessa ja Kangasalan sanomien suosikki. 


Heh, se kisa oli kyllä hauska kisa. Oli todella lämmin ja tsemppaava tunnelma, tuomarit eivät olleet itseään liian tärkeänä pitäviä, vaan huumorintajuisia ja rentoja henkilöitä. Oon ehtinyt tunkea itseäni vaikka mihinkä kisoihin (Mm. Tampereen kukkaistyttö- ja valonneito kisat), mutta kyllä parhaimmat järjestäjät on ollut Kangasalan kesätyttö- kisassa. Ja ennen kuin kukaan ehtii rääpimään mitään, niin se, että tuo kisa oli kivoin kilpailu, ei johtunut todellakaan vain siitä, että sijoituin jotenkin! Ettäs tiedätte :D

Uuden kameran eka kuva!

Maken ja Hellun söpöilyhetki.

Ei mulla sitten tähän erään sen kummempaa, muuten vaan tuli taas kilometri postaus :D Sen siitä saa, kun on liian pitkään hiljaa täällä. Joku fiksumpi ois voinu jakaa nää useampaan postaukseen, mutta koska fiksu-titteliä mulle ei ole suotu, tungin nää kaikki yhteen ;) Katotaan tuleeko ennen Juhannusta uutta postausta vai ei, riippuu vähän keleistä..:)

 Ai niin, pakko vielä siitä hehkuttaa: Pääsen taas muutamaksi päiväksi töihin, samaan paikkaan jossa olin keväällä! Jee! :) Onni yksillä, kesä kaikilla :) Töitteni johdosta emme pääsekään lähtemään Savoon Juhannuspäivänä, Mikon sukulaispaikkaan, joten se reissu täytyy siirtää myöhempään ajan kohtaan kesällä, mutta sinne on kuitenkin päästävä! :)

2 kommenttia:

  1. Hyviä kuvia tulee taas! Kyllä se järkkäri vaan on eri juttu kuin joku surkea pokkari, jolla tulee ihan harmaita kuvia. :P

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Järkkäri on kyllä hyvä työkaveri!

      Poista