Eli, hei vaan juuri sinulle siellä, joka nyt lueskelet tätä. Tiesitkö, että oot melkosen huipputyyppi? Jos et tiennyt, niin nyt ainakin tiedät :) Mitä meitin rauhaan tänään? Toivottavasti kaikinpuolin hyvää, toivottavasti on ollut kiva viikonloppu, kiva ystävänpäivä, kiva työpäivä, mitä ikinä se nyt sitten onkaan ollut. Ja jos nyt viime päivät on syystä tai toisesta tökkineet, niin eikös tässä kohtaa päätetä, että ens viikosta tulee paljon parempi? Kuitenkin omalla asenteella on niin iso vaikutus siihen, minkälainen päivästä tulee. Eiks jeh?
Just like Stella said:
Toiset päivät ovat parempia kuin toiset, kyllä sen ymmärrät. Kovin paljon on myös itsestäs kiinni, miten tämänkin kuvan värität.
Meikäläinen täällä naatiskelee rauhallisesta suunnuntaiaamupäivästä, tämmöinen kaalikääryle (Lue: Make) sylissä. Tosiiiin, verenpaineet meinaa lähtee nousuun tän tietokoneen kanssa, kun ei tää peijakas oo yhteistyökykyinen taaskaan!! Ja sitten rauhallinen hengitys sisään, hetken pidätys ja rauhallinen puhallus ulos... Phiuuuh. Johan helpotti ;)
Tää viikko oli kaikin puolin itseni kohdalla onnistunut: Huomasin, että pikku hiljaa rupeen pysymään töissä jo paremmin mukana, on tullut hyviä ohjelmia telkasta, oon lukenut, touhunnut piskien kanssa, tehnyt sukututkimusta, nähnyt isovanhempiani ja kavereitani, JA saanut hyvää ruokaa! Nimittäin, olikohan se nyt torstai, kun tulin töistä kotiin, oli Mikko tehnyt täällä ruokaa meille, ja vielä vähän pidemmän kaavan kautta!
Oli meinaan kyllä viimeisen päälle kaikki herkut. Tässä vaiheessa lienee syytä selventää, että tää ei todellakaan ole tyypillistä meillä, joten sekin lisäsi tämän eleen arvon määrää mun silmissä. Tää setti oli kaikenlisäksi oikeesti ihan mielettömän herkullista! Me ei olla kovia kalansyöjiä kumpikaan, mutta sanoin Mikolle, että tämmöistä kalasettiä söisin vaikka joka viikko. Kala oli hyvin maustettu ja paistettu, paistinperunat oli juuri sopivia, salaatti iso yllätys, koska tää herrahan ei iha hirmusesti tota pupunruokaa kannata, ja kaiken kruunas täydellinen kermaviilikastike! Ihan totta hei, miksei toi aiemmin oo tuonu julki sitä, kuinka hyvä kermaviilisoosintekijä se on?! Siinä missä mää oon tuhertanu niiden kanssa ja aina tuskaillu niiden epäonnistumista :D Jälkkäriksi herra oli valmistanut suklaamoussea! Mulla oli kyllä makunystyrät ihan solmussa tän jälkeen, oli todella maukasta ruokaa, en voi muuta sanoa :)
Eikä tässä ollut nyt vielä kaikki! Nimittäin, eilis- ja tänä aamuna oon saanut aamupalaksi vastapaistettuja sämpylöitä!
 |
| Hemmetin koirakarvat tunkee joka paikkaan! :) |
Näin meillä tällä hetkellä! Kiitos räkättirastaalle tästä! ;) Tiedän, että tähän ylellisyyteen on turha tottua, nyt vaan kun herra on vuorostaan päivät kotona, sillä riittää energiaa tehdä ja touhuta kaikkea tämmöistä, mutta sitten kun sekin palaa takas töihin, luulen, että seuraavaa kertaa saa odottaa hyvän aikaa ;) Mutta on se vaan näppärä miekkonen ja suureksi onneksi, mun aviomieheni!
Vielä tästä ruoka-aiheesta: Käytiin eilen ystävänpäivän kunniaksi syömässä ystäväpariskuntamme kanssa yhdessä vakiomestoistamme, Amarillossa! ( Ensimmäinen kuva onkin eilisen vaatetusta koskien. ) Otin Pulled pork pocketin & american style friesit. Annos on ihan mielettömän hyvä, mutta sen mukana tuleva Naga dippi antaa pientä extremeä annoksen nauttimiseen. Itse olen kovasti tulisen ruoan perään, ja joka paikkaan tungen Habanero Tabascoa, mutta kyllä toi Naga dippi on semi kovaa kamaa, varsinkin jos niitä ranuja täytyy lutata siinä dipissä siihen malliin kun mää teen :D Eikä siinä mitään ois, jos sitä vaan sen yhden maistamisen verran ottais, silloin tulee vaan se yksi jälkipotku ja that´s it, mutta sitten kun sitä kiskoo kitusiinsa koko aterian ajan, niin kyllä se hiki rupee pikkusen pintaan puskemaan :D Huomaa, että meidän ulkonasyöminen on vähentynyt jonkin verran, ei meinaa mahdu enää samaan malliin sitä pöperöä mahaan, kuin ennen! Nouuu! Eilen jäi se perus jälkkärikin ottamatta!
Tuossa päivänä muuanna, kun myöhästyin bussista, töistä kotiin päin mennessä, piipahdin Koskikeskuksessa Bijou Brigittessa, tarkoituksenani vain katsella kaikkia ihania koruja, mutta kas, yllättäen mukaani tarttui pari ostosta. Ylläolevat siniset korvikset ostin vihkiäisiin, joita menemme juhlistamaan tulevana viikonloppuna, ja alemman kivisormuksen ostin vain siksi, että tunsin suurta vetoa sitä kohtaa, ehkäpä johtuen suuresta kiinnostuksestani kiviä kohtaan. Olisikohan mahdollisesti jotakin kvartsia?? Mikko ei mun sormuksesta pahemmin diggaillut, minkä osasin kyllä jo arvatakin kiven massiivisuudesta johtuen. No, ainakin hän sanoo rehellisesti mielipiteensä...:D Mutta, ei mulla sitten muuta, kiitos ja hei! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti