Aprillipäivän viikko

Taas kerran saan istahtaa rauhassa viikottaisen oman hetkeni pariin :) Nyt oonkin viikon aikana saanu runsaasti kuvia kerättyä ja on vähän höpöteltävääkin, joten täältä pesee:

Ensinnäkin taas oon tuhertanut rehujen parissa. Nyt tämä yksinäinen lehtipistokaskin pääsi omaan purkkiinsa, jota sitten söpö tupsupöllö vartioi ;)

Viikolla sain myös kauan hinkumani uuden kattolampun olkkariin. Löyty lähi-Prismasta nääs. Mun mielestä tosi ihku ja kaiken lisäksi se valaisee oikeesti hemmetin hyvin, mistä oon äärettömän onnellinen :D Nyt näkee kunnolla.

Meidän vanhoja poikia viiksekkäitäkin tuli jälleen kuvailtua. Sain yksi ehtoo räpsittyä tosi monia kivoja kuvia näistä, kun jätkät innostui poseeraamaan hienosti koppinsa päällä :D On gerbiilit vaan oikeesti tosi lepposia lemmikeitä. Ei ole vaikeita hoidettavia, pääsee tosi helpolla. Kaiken lisäksi ihania seurattavia, kun järsivät pahvia tai muuten vaan tonkivat puruissa ympäriinsä. Joskus kun tarjoaa auringonkukansiemeniä kädestä näille, niin ne tulee repäseen ahnaasti siemenen sormien välistä ja menevät autuaan onnellisina johonkin jemmaan natustaan sitä. Näitä jos mitä elukoita voi lämpimästi suositella esim. lapsille ensimmäisiksi lemmikeiksi.

Chilit rehottaa huikeasti :D Nää kuvassa olevat yksilöt on kaikkein terhakkaimpia ja vahvimpia tapauksia näistä taimista. Hieman yllättäen kaikki tän erän chilintaimet on edelleen elossa!!

Sitten voisin mainostaa meidän eilisiltaista japsi-iltaa. Veljeni M tuli naisystävänsä K:n kanssa meille istumaan iltaa. Etukäteen oltiin sovittu, että ruuaksi tehtäisiin sushia. Tehtiin kuitenkin sushit tällä kertaa enemmän suomalaisten suuhun sopivaksi, ja käytettiin raa´an kalan tilalla loimulohta. Joo, niin nyhvöjä oltiin ;) Lisäksi laitettiin porkkanaa, kurkkua ja jalapeno suikaleita sushien sisälle, wasabitahnaa unohtamatta.Yhdessä esivalmisteltiin tarvittavat ainekset ja sitten meikäläinen pääsi pyörittelemään sushit. Kokkiopiskelujen aikana tehtiin joskus sushia, ja toivoin tassut ristissä onnistuvani niissä nytkin.

Mulla on paha tapa möhlätä kaikki juuri silloin, kun menen kehuskelemaan, että "Tän mä osaan" tai "Oon tehnyt tätä aiemminkin", erityisesti isoveljieni seurassa :D Aina pitäs pitää vaan nassu nöyrästi kiinni. Yhyy, tulee väkisinkin mieleen yksikin kerta juuri nyt ko. isoveljen kanssa:

Joskus keskusteltiin viineistä ja velipoika kysyi suunnilleen tähän tapaan: "Tiedätkö sä nyt muka jotain viineistä?" Tapani mukaan sisuunnuin moisesta epäilystä ja tussautin heti "No yleensä, oonhan mää opiskellu ravintolakokiksi, ja meillä käsiteltiin viinejäkin!"  Eiiipä ois silloinkaan kannattanut alkaa päteen, heti meni persuuksilleen koko homma, kun veli pisti pahan: "Sanoppas sitten jotain rypälelajikkeita". Mullahan oli toki heti vastaus valmiina "Esimerkiksi Chateaubriand!". Veli M repesi huutonauruun samantien ja itsekkin havaitsin pikku kömmähdykseni :D Chateaubriandilla tarkoitin siis Chardonnay rypälelajiketta.............
Kun taas em. on naudan sisäfileen keskiosasta tehty pifffeli :D Voi apua sitä nöyryytyksen määrä, mitä mää silloin koin. Varsinainen ravintolakokki egonsa kanssa!! Tästä tapauksesta on siis lähemmäs kolme vuotta, ja viimeksi eilen illalla sain aiheesta kuulla :D Onneksi sentään tämä tapahtui juuri veli M:n kanssa, sillä veli H on myös opiskellut ravintolakokiksi, jolloin häpeä olisi ollut tuhat kertaa suurempi :D Jooh, oon kyllä erikiva pikkusisko...:D Isoveljet  saa mut aina noloksi ;) Mutta niiden ansiosta oon oppinut nauraan itselleni ja omille kömmähdyksilleni, eli kaikki on paremmin kuin hyvin :D

Takaisin kuitenkin aiheeseen, eli niiden sushien pyörittelyyn. Ne onnistuivat kuin onnistuivatkin, vaikka kehuskelinkin niitä tehneeni ennenkin ;)

Kattaukseen pari selvennystä: Jos joku ihmettelee vasemmanpuoleisimmassa, pikkuisessa tarjoilukipossa olevaa vähäistä ja erittäin epämääräistä ainetta: Se on pienellä tilkalla vettä laimennettua wasabia :D Sitä jäi yli, niin aateltiin sitten tehdä siitä dippiä oheen. Hyvin se toimi, vaikka hassulta se näyttikin. Lisäski irrallisella lautasella on wnb gyozanyyttejä. Ei löydetty valmista gyozataikinaa niitä varten, eikä sitten jaksettu ite alkaa tekeen, kuin sitä ois pitänyt säilyttää kylmässä aikansa jne. ennen kuin sitä voisi alkaa työstämään. Siispä ostettiin tilalle arvalla filotaikinaa :D Villi veikkaus, että ne ei ole yhtään semmoisia kuin ns. pitäisi olla. Eikä vähiten ulkonäkönsä puolesta :D Välissä oli jauheliha-kiinankaali-sipuli sekoitus. Oli sitten oikeanlaisia tai ei, hyviä ne joka tapauksessa oli. 

Koska kyseessä oli japaniteemailta, ostettiin palanpainikkeeksi sakea. Ja voi jösses, ei oikein pudonnut meikäläiseen (Eikä liiemmin muihinkaan.) toi litku. Urgh.. Ei enää ikinä!! Kauniin pullon sain toisesta (Kuvassa pienempi, vihreä pullo.), ja sitä vois vaikka pitää pikkuisena maljakkona, jos vaikka luonnosta noukkii joskus parit kukkaset :) Ikäänkuin jälkkäriksi sitten kiskottiin vihreää teetä naamariin. Taustalla soi japsiaikojeni lempparibiisit levyltä :) Teille jotka ette tiedä: Japsiajallani viittasin ylä-aste aikaan, jolloin olin ystävieni kanssa aivan hurahtanu japanilaiseen kulttuuriin. Pukeuduttiin sitten niin viimeisen päälle japanilaisen katumuodin mukaan. Hui hirvitys sentään kun näin jälkikäteen aattelee. Voin joskus pistää jotakin kuvaa itestäni niiltä ajoilta, niin tiedätte mitä meinaan :D 

Loppu illasta Make varasin paikkansa veljen vierestä ja melkein koko loppuajan se siinä löhöskin. Söppänä <3

 Japsi-illan ruokien valmistuksesta jäi jonkin verran raaka-aineita yli; Kalaa, porkkanaa, jalapenoja, kiinankaalia, filotaikinaa... Hyödynsin ne tänään tekemällä niistä tälläisen suolaisen piirakan. Ihan mukiin menevä tuotos tästä tuli. Se on jollain tavalla tosi vapauttavaa, kun pääsee ylijäämät hyödyntämään näin, eikä tarvitse pelätä niiden menevän roskiin.

Sitten tähän loppuun köntsähuumoria, tosikot älkööt vaivautuko jatkamaan tästä eteenpäin! :D

Kuten kaikki tietää, tiistaina oli aprillipäivä :D Päätin järjestää Mikolle pikkuisen yllättyksiä. Mikko lähti aiemmin töihin ja tiesin sen myös kotiutuvan töistä itseäni aiemmin, joten oli helppo jättää aamulla yllärit odottamaan. Homman suunnittelua helpotti se, että tietää toisen rutiinit :D Täytin sen kotihousujen taskut kävyillä, samaten käpyjä päätyi Mikon reinoihin, laitoin foliopalloja oven päälle ja muotoilin kastellusta vessapaperirullan hylsystä pa*kan vessan lattialle. Jooh, hulluilla halvat huvit, idiooteilla ilmaiset, vai miten se meni. Meidän huumori on tämmöistä köntsäosastoa ;) Sain tosi kauniin tekstiviestin töihin, kun Mikko oli päässyt kotiin :D Se oli huomannut kaikki muut pilat, paitsi kävyt reinoissaan.

Itse kun tulin kotiin, osasin odottaa jotain pientä kostojäynää. Mikko oli myös mun reinoihin tunkenut käpyjä, mutta meidän Make paljasti sen :D Yhtäkkiä se tepasteli onnellisena olkkarissa käpy suussa. Sitten meni hetken aikaa, ja yhtäkkiä sillä oli taas käpyjä suussa. Nyt se oli hakenut ne kävyt Mikon reinoista :D Joten nää reino-käpy pilat meni kummallakin vähän vituralleen, kiitos Maken ;) Sen lisäks Mikko oli vähän säätänyt mun tietokoneen akun kanssa, eikä kone käynnistynyt laisinkaan, mutta keksin jutun juonen sillä sekunnilla, kiitos taannoisten tietsikan mystisten sammumisten.

Ajattelin, että eipä se nyt kummosia ollut keksiny, kunnes illalla sitten mentiin nukkumaan. Löhöttiin siinä aikamme, ja yhtäkkiä Mikko veti peiton naamalleen. Sillon rupesin miettiin, että heeetkinen, mikäs sitä rupes naurattaan ja miks sitä täyty peitellä :D Rupesin pöyhiin peittoani ja tyynyjäni, ja eikös sieltä tyynyjen alta löytynyt hirvee keko käpyjä :D Jos Mikon pokka ois pitänyt, oisin varmaan keskellä yötä saanu armottoman slaakin, (Mulla on tapana aina jossain vaiheessa yötä pistää käteni tyynyn alle ) että mitä hittoa täällä tyynyn alla oikein on. Ei ois varmaa unenpöpperössä käpyset tullu ekana mielee :D