Näin lauloi Anne Mattila eilen taidekahvilansa galleriassa, Karviassa. Anne oli järjestänyt pienen ja vapaamuotoisen konsertin, jonne pääsi facebookissa järjestetyn kisan kautta ensimmäiset 50. Meidän osalta konsertti lähti kovin takkuisesti liikkeelle, myöhästyttiin komeasti kolmen kappaleen verran, n. 15 min. Jaa että hävettikö?! Oltiin laskettu, että selvitään matkasta 1,5 tunnissa, mikä kesäkeleillä ja -rajoituksilla kylläkin pitää paikkaansa, mutta ei vaan eilen! Tosiaan, talvirajoitukset oli tien päällä, samaten muutama muukin autoilija, ilmeisesti perjantaista ja kellonajasta johtuen, eikä kelikään meitä varsin suosinut! :D
Lopulta sitten selvittiin kunnialla taidekahvilalle ja päästiin livahtamaan toivottavasti ketään hirveästi häiritsemättä penkille kuuntelemaan, kun Anne aloitti juuri laulamaan itse tekemänsä kappaleen "Joululaulu äidille". Vitsailinkin siinä myöhemmin säestämässä olleelle Jarkolle, että parempi vain ettei ehditty ajoissa, säästyipä muu konserttiväki huutoitkulta, joka multa varmaan ois päässy "Varpunen jouluaamuna" laulun aikaan :D Mulla oli myös järkkäri autossa mukana, mutta koska aikataulu teki tepposet, kamera unohtu autoon ja Mikon Jollalla koitin sitten kuvailla konserttia hieman. Siinä kuvanottohetkellä kuvat näytti ihan hyviltä, mutta koneella avattuna lähes kaikki heilahtaneita, ITKU SANON MINÄ! :(
Joululauluosion jälkeen vuorossa oli kappaleita, joita keikoilla ei päästä yleensä kuulemaan, joita Anne oli Leirinuotiolla- ohjelmassa esittänyt ja myös yksi biisi, jota Anne ei ollut koskaan aikaisemmin esittänyt . Näiden jälkeen siirryttiin Itsenäisyyspäivänaattoon sopiviin lauluihin, joiden aikana saatiin myös Anneli esiintymään. Anneli lauloi todella koskettavan kappaleen "Evakon laulu", jonka aikana ne kyynelkanavat sitten rupes tulvimaan, ei siinä mikään auttanut. Herkistynyttä tilaani ei varsinaisesti auttanut seuraava biisi, jonka Anne vuorostaan kauniisti lauloi "Jotkut arvet näkyy päälle, jotkut ei", en nyt tiedä varmaksi, oliko tämä kyseisen laulun nimi, mutta kakki jotka em. laulun tietävät, varmasti tunnistavat sen tuostakin. Samaa teemaa laulu kuitenkin oli, kuin edellinenkin. Näiden laulujen jälkeen sain taas koottua itseni :D
Mainittakoon vielä, että Anne vetäisi konsertin loppupuolella kauniin Finlandia -hymnin, joka mun mielestäni ehdottomasti toimisi paremmin kansallislaulunamme, mistä oon saattanut joskus aikaisemminkin jupista :D Konsertti päättyi Annen ja Jarkon kaksiääniseen "Maa on niin kaunis", joka oli kuin piste i:n päälle. Konsertin jälkeen jäätiin hetkeksi höpöttelemään tuttujen kanssa galleriaan, josta siirryimme glögille kahvilan puolelle, jossa Tarja- äiti oli emännöimässä. Tämän jälkeen nostettiin kytkintä ja paineltiin takaisin tänne Kangasalan suuntaan. Oon kyllä erittäin iloinen, että päästiin tähän konserttiin, vaikka myöhässä oltiinkin. Toivottavasti joskus uudelleen pääsis vastaanvanlaiseen tilaisuuteen, en pistäis ollenkaan pahitteeksi! :)
Eihän tää ois mun blogi ollenkaan, ellei ois pakko tunkea sitä omaa turpaansa joka ikiseen postaukseen, joteeen....(Huomaa muuten hyvin kuvien laadussa eron, kun ottaa ilman salamaa, kameran omalla salamalla ja sitten vielä erikseen tuon lisäsalaman kanssa. Arvaattekos mikä on milläkin otettu?)
Hei, näiden myötä kaikille oikein ihanaa ja rauhallista Itsenäisyyspäivää! Ollaan ylpeitä siitä mitä veteraanit aikanaan teki meidän maamme ja tulevaisuuden eteen, eikä aina vaan keskitytä morkkaamaan Suomea siitä kuinka kaikki on vaan olevinaan huonosti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti