tiistai 13. elokuuta 2013

Itä-Suomen visiitti


Tänään ohjelmassa olisi pienen matkakertomuksen tapaista... :) Olimme käymässä Mikon "Tätilässä", Itä-Suomessa siis. Lähdimme viime perjantaina ja tulimme eilen, maanantaina. Reissu sinne kuuluu joka kesään, samalla tavalla kuin vaikkapa uiminen ja grillaus. Lisäksi talvella on sitten toisen reissun vuoro aina :) 

Laskeskelin tässä, että ensimmäistä kertaa kävin em. paikassa 6 vuotta sitten. Huii, aika on mennyt nopeasti. Ajattelin ekoilla reissuilla, että jos nyt vielä ensi vuonna pääsisi käymään. Olimme kuitenkin vasta päässeet yläasteelta ensimmäisen reissun aikaan, eikä ollut niinkään takeita siitä, että pyörisimme edelleen yhdessä jokusen vuoden päästä. Kas kummaa, olemmekin naimisissa :D Elämää ei todellakaan voi etukäteen käsikirjoittaa.

Nyt teitä on kuitenkin varoitettava, kuvia meinaa puskea sitten aikamoinen satsi täältä! Kyllähän te sen kestätte, eiks jeh? ;)

Jos reissu on meille ihana, niin en tiedä mikä olisi oikea adjektiivi kuvaamaan Mikin ja Maken riemua. Ne on ihan haljeta siitä onnesta, kun pääsee juoksemaan vapaana, periaatteessa mihinkä aikaan vuorokaudesta tahansa.
Ainoa miinus puoli tuossa  vapaana juoksentelussa on pitkä heinikko. Tarkemmin sanottuna ah, niin ihanat kusipäät alias punkit. 
Yksi sellainen löytyi Make reppanan otsasta tänään! Onneksi on tarvittavat välineet niiden poistamiseen likellä, sellainen lasso meinaan. On tosi kätevä vehje! Inhotus maksimus kyllä kun sen palleron löytää. Yak. Punkit, paarmat ja raitapaidat (lue: ampiainen, kimalainen, meihläinen jne.) on mun kammotuslistani yläpäässä :D Hämähäkit sun muut öhkiäiset ei meinaa mitään, mutta noi em. on ihan kamalia!! Onneksi niitä ei tänä vuonna ihan kamalasti ole ollut häirittemässä!



Mikko pääsi leikkimään metsuria reissun aikana myös. Sahatun puun haju on muuten ihana. Samaa kategoriaa, kuin vastaleikattu nurmi. Niissä on jotain tosi suomalaista mun mielestä. Kyllähän muuallakin maailmassa puita sahataan ja nurtsia leikataan, mutta jotenkin se on mun mielestä suomalainen tuoksu ;)


Positiivinen ylläri oli, että piskit ei moottorisahan äänestä ollut moksikaan. Olis vaan kiinnostanu vähän liiankin kanssa mennä siihen viereen katteleen. Mutta kun ei, niin julmana kielsin pieniä, uteliaita koiria menemästä liian likelle. Sitten katteltiin kauempaa korvat sivulle taittuneena :D Noiden korvien asento kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. 

























Keli ei meitä suuremmin suosinut. Jatkuvasti satoi enemmän tai vähemmän. Välissä saattoi olla jopa puolen tunnin tauko, mutta paikat oli silti märkänä. Muuten sen märkyyden kanssa olis ehkä voinut elääkin, mutta noiden yksien otusten turkit. Koko ajan sai pukea kylpytakkia niskaan, kun sisälle tultiin.  Ja se haju, märän koiran haju on niin hurmaava, että... ;) 



 Sisällä tuli vietettyä siis aikaa suurimmaksi osaksi. Onneksi tekemistä kuitenkin oli :) Ristikot on ihan mun bestiksiä tällä hetkellä. Muutenkin siis. En mää mikään haka näissä ole, mutta hauskaa ajankulua ovat :D


Omaksi-iloksi-räpsyjä kertyy näillä reissuilla suuret määrät.  Varsinkin sateen avustamana näistä sai, mun mielestä ainakin, ihan nättejä. Noi pisarat on niin kauniita kasveissa :)


Täällä oleellisena osana on myös ollut veneily. Kumpikin meistä viihtyy tosi hyvin järvellä. Ennen illat meni uistellessa, mutta nyt on jokunen vuosi annettu fisujen olla rauhassa. Osittain sen vuoksi, ettei niitä kaloja raaski sitten teurastaa ja osittain siksi, ettei ole kalastuslupia hommattu :D
Veneily on kuitenkin itselläänkin jo ihanaa. Miki ja Make ei ole kertaakaan olleet mukana, mutta nyt varauduttiin: hommattiin niille omat pelastusliivit. Sitten päästiin koko perhe selälle ;)

Pelastusliivt ostettiin Mustista & Mirristä ja ovat Rukan valmistamat. Mikko olis halunnut ottaa toisen merkkiset, Mikille keltaisena ja Makelle pinkkinä, meidän plösölle kuulemma olis oikein :D Siihen mä en kuitenkaan suostunut, ei meidän epätäydellisyyttä saa liikaa kiusata (Joo, ei se taida ite siitä väristä mitään ymmärtää). Päädyttiin sitten lopulta näihin :D Hieman yllättäen, pojat ei pistäneet pahakseen liiveistä. Olin varma, että reaktio on järkyttävä loukkaantuminen ja häpeily, mutta ei. Ehkä ne on tottunut jo pikkuhiljaa "vaatteisiin", löytyy kylpytakit, hupparit, tonttupuvut, heijastinliivit, puvunliivit jne... :D Vaikkei kylpytakkien lisäksi muilla ihan hirveesti ole käyttöä.

Huomatkaa tämä meikäläisen rento landelook ;) Vähän harmitti kun järvelle piti pakata ittensä kauheisiin vaatekerroksiin. Oli toppia, pitkähihanen, hupparia, sadetakkia ja pelastusliviä... :D

Järvellä mulla karkasin taas kerran kameran kanssa mopo lapasesta. Kauhea valinnan vaikeus oli, että mitä kuvia tänne blogiin päätyy :) Kaikki oli olevinaan niin hyviä piskien osalta.





Miki nautti veneilystä silmin nähden, mutta Make ole vähän vaisuna. Ei se pelosta halkeemaisillaan ollut, mutta näki, ettei veneessä olo ole sen lempi puuhaa. Jännä sinällään, Make on näistä kahdesta kovempi uimaan. Miki pysyttelee ihan matalalla ja nyppii kasveja, kun taas Make käy kunnolla uimassakin. Karvainen lahna ;) Mutta nyt kuvahyökkäys järveltä!







Mikiä rupes risoon joku Makessa paluumatkalla (toiseksi alimmainen kuva, huom. korvat!). Ilmeistä näkee, että nyt on tiukkaa keskustelua meneillään. Tiedä sitten mikä tuli, kauhee murina molemmilla. Onneksi tilanne rauhottui ja loppumatka meni taas sovussa.
Sää jatkoi vaan synkkänä olemistaan, ja siitä huolimatta päätimme olla hurjija ja grillata :D Eääh, eihän kunnon suomalainen pientä sadetta säiky kesällä, varsinkin jos grillausta on tiedossa!


(Postaus on jo loppupuolella, jaksakaa mukana vielä hetki!) Mitäs kaikkea muuta me touhuttiin? No, leikittiin meidän pikkumopolla! :D  Minicrossilla siis. Muutama vuosi samaisessa paikassa saatiin varsinainen neronleimaus, ostetaan minicrossi. Kumpikin oli sellaisesta rälläyspyörästä haaveillut. Lähdettiin sitten hakeen sitä kuopiosta. Liikettä en kyllä enää pysty muistamaan...Hauska peli kuitenki. Vaikka sillä vain muutamat kerrat vuodessa ajellaan, on se kovia kärsinyt. Milloin Mikko keuli sen ympäri ja milloin allekirjoittanut vetäs puutapäin jne... :D Silti se jaksaa palvella edelleen!



Joojoo, ei ollu tossa kohti kypärä päässä, tiedetään! Ja voi morjes noita mun ilmeilyitäni...
Mopoilu ja veneily olivat kyllä yhdet kohokohdat reissussa. Siltikin, se aktiviteetti, mikä vei eniten aikaa, oli Mikin ja Maken viihdyttäminen. Niiden kanssa leikkiminen on niitä harvoja asioita mitä jaksan uudestaan ja uudestaan. Oon semmonen tuuliviiri, että innostun jostakin asiasta tosi paljon ja nopeasti, mutta yhtä pian se sitten lässähtääkin. Eläimet on kuitenkin niin isossa osassa mun sydämessäni, että niiden kanssa jaksaa vaan touhuta.


Ja hei, yksi traditio meillä tuntuu olevan, Itä-Suomen reissuja ajatellen :D Nimittäin, ollaan joka kerta ostettu uusi lelu matkan kunniaksi pojille :D Ja tällä kertaa se oli toi vempele, mikä mun käsissä tossa näkyykin.



Maanantaina sitten tosiaan palailimme kotiin, vähän vetkuina, mutta iloisina kivasta viikonlopusta. Oli jotenki maailman lopun meininki matkalla! Pilvet oli kumman uhkaavan oloisia :D Vaikka yksi salama vain saatiinkin matkalla.

Tähän loppuun pieni galluppi, olisin iloinen jos edes yksi vastaisi siihen: Onko luettavuuden kannalta parempi, että kuvat ovat tälläisiä isompia, mitä tässä tekstissä on, vai sellaisia pienempiä, mitä on aiemmissa ollut? Mitä tuumitte? :D

Tästä tekstistä tuli ehkä kaikkien aikojen pisin postaukseni, mutta toivottavasti mahd. moni on jaksanut loppuun asti :) Kiitos teille <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti