Oon juurillain: Se perinteinen kesäreissu

Ensinnäkin, nöyrimmät pahoitteluni, kaksi viikkoa blogihiljaisuutta takana, ei hyvä. Mutkun...Niin, mitä sitä suotta kierteleen, mulla ei kirjoitteluun (Eikä sen puoleen mihkään muuhunkaan...) ole riittänyt kiinnostus. Meikäläisen eka lomaviikko starttas eilen, ja viimeiset kaksi viikkoa töissä oli semmoista haipakkaa mulle, että heikompana hetkenä hirvitti. Huih. Onneksi on hyvät työkaverit pelastamassa. Siitä seuranneen väsymyksen myötä jokainen asia tökki ja kaupan päälle Makekin sai taas oksenteluhepulinsa ja sitä käytettiin lekurissa. Nyt reppana on allergiaystävällisellä ruokavaliolla, ja oksentelu lakannut. Sitten aletaan selvittään, että mikä se mörkö on joka allergisoi mamman murusta (Mörkö nimeltä liian puhdas rotu voi tokkiinsa olla taustatekijä, mutta noin yleisesti ottaen, mun käsittääkseni perhoskoirat on aika terve rotu?) . Noh, nämä kaikki sitten yhdessä on ilmeisesti ollut vähän liikaa mun pääkopalle ja kroppa rupes muistutteleen mua parin vuoden takaisista ongelmista (Tai siis, siitä ajasta kun ne ongelmat oli pahimmillaan) ja mun koko elämäni mukana kulkeneet OCD-oireet taas pomppas pilviin -> asiat vaikeutu entisestään. Ehkäpä jossain vaiheessa tulen kirjoittamaan tästä aiheesta enemmänkin...Jos rohkaistun tarpeeksi siis.

Uskollinen perskärpäseni ja Stephen Kingin uutuus. Meni kahessa päivässä. Ja ois se pelottavampikin saanu olla!

En voi siis mitään muuta kuin huokaista helpotuksesta, että onneksi alkoi loma. En voisi olla tyytyväisempi sen ajankohdasta. Ah. Heti loman alun kunniaksi lähdettiin Mikon tädin luo Pohjois-Savoon, sille meidän joka kesäiselle "mökkireissulle". Se on jännä juttu, että aina kun suuntaamme sinne, ihan sama mihinkä aikaan kesästä, siellä sataa tai on vähintään koleaa ja pilvistä :D Tälläkin reissulla saatiin ekana päivänä muutaman tunnin ajan vain nauttia auringosta ja loppu aika meni auringon vain vähän härnätessä meitä valollaan ja lämmöllään. Hmph :D

Auringottomuudesta ja koleudesta johtuen, emme lähteneet tänä vuonna ollenkaan järvelle veneellä, mikä jäi kyllä hieman allekirjoittanutta harmittamaan, se vähän niinkuin kuuluisi kesään, mutta nyt kävi näin. Noh, ainakaan ei tarvinnut pelätä rannan heinikossa lymyäviä pirulaisia, punkkeja nääs. VAIKKAKIN, yksi semmoinen löytyi tänään, lähtöaamuna Mikin turkista hengailemasta, mutta tyyppi ei ollut ehtinyt (Tai sitten pystynyt, mahdollisesti kiitos punkkiaineen) kiinnittäytyä ihoon aterioimaan.

Meidän reissun yhtenä olennaisena osana oli piskien turkkien trimmaus. Käytiin ennen lähtöä ostamassa trimmeriin uus terä. Meillä oli aikaisemmin 10 kokoinen terä ja tuntui, ettei se pure noiden turkkiin, Nyt hommattiin 7 kokoinen, jossa on siis hieman harvemmassa ne piikit, mutta eipä silläkään hirveesti paremmin tuo homma onnistunut. Tai no, en ollut niin pahasti helisemässä Maken kanssa kun aikaisemmin, joten pientä edistystä oli kuitenkin siis havaittavissa!

Voi voi, meillä oli kyllä loukkaantuneita koiria kun pesut oli hoidettu.. Huoh. Onneksi välit eivät lopullisesti tulehtuneet, vaan n. 5 min kuluttua oltiin unohdettu jo koko kamaluus :D Voi kauhee, ei sais nauraa toisten koettelemukselle, mutta toi Mikin ilme tossa vikassa kuvassa.... :D

Maken turkki hoidettiin ensimmäisenä päivänä ja Mikin sitten siitä seuraavana, eli sunnuntaina.
Oon ihan tyytyväinen, että vihdoinkin muistettiin ottaa noista semmoiset kunnolliset ennen ja jälkeen kuvat! :D

Ensin Make sivusta:

Ja siinä Make ennen ja jälkeen edestä...

Maken jälkeen oli vuorossa grillailua ja saunomista, kuten kunnon suomalaiseen kesään kuuluukin. Grillaamisen ohessa ehti hyvin leikkiin kameran aukolla (Lue; Harjoitteleen sen käyttöä...)

Semmoiset lieskat siinä oli hetken aikaa. Joka päivä tuli grillattua, Mikko oli hommannu grillisapuskaa pienen pitäjän tarpeiksi, joten nyt on ehkä hiiieman ähky olo vieläkin, mutta ei se mitään, hyvää oli! Tulipahan testattua Lidlin Grillimaisterituotteet, ja multa ne ainakin sai täyden hyväksynnän :D

Seuraavana päivänä oli sitten herkkis Hibelius vuorossa turkin ajon suhteen.

Elikkäs, Miki sivusta:

Ja sitten ennen ja jälkeen edestä:

Semmoset rekut meillä nytten siis on. Helteet teretulemast!

Ystäväni sisiliskokin kävi paistattelemassa aurinkoa, sinä pienenä hetkenä kun Arska malttoi pysyä esillä, eikä ollut pilviverhon takan piileskelemässä.

Me ei päästy meidän mopedillakaan nyt rällästämään, se mokoma kun ei startannut. Ei polkemalla, eikä työntämällä, ja Mikon kiinnostuskiikarit sen kanssa tappelemiseen ei riittänyt, joten annettiin sen sitten olla tallissa nököttämässä :D Hei, ollaanko me tulossa vanhoiksi vai mikä meitä vaivaa? Ei mopoilua, ei järvelle menoa... Woot?! Eijei, en halua vanhentua mieleltäni koskaan niin, etten jaksaisi enää ollenkaan mitään kivoja juttuja! :D Muutan Mikä-mikämaahan.. Onneks Miki ja Make sentään touhotti meidänkin edestä. Voi voi kun mekin päästäis omakotitaloon asumaan, koiratkin nauttis enemmän. Voi voi kun löytyis ensin se kiva tontti. Voi voi ja vielä kerran voi.

Oli kuitenkin ihana loman aloitus tämä kesäreissu. Eipähän työt pyörinyt mielessä ja aivot laskeutui kevyesti nollatilaan. Ja ei, en tarkoittanut mitään känni nollauksia sitten, vaan ihan sitä vain, että sai olla rauhassa mettässä, ilman jatkuvaa häslinkiä ja meteliä ympärillä :) Ja pian onkin jo sitten toisen kesälomareissun aika... :)